Ero sivun ”Amerikkalaiset tuohiveneet” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Toveri (keskustelu | muokkaukset)
p luokka
Ras (keskustelu | muokkaukset)
p kh
Rivi 1:
'''Amerikkalaiset tuohiveneet''' oli [[Anders Chydenius|Anders Chydeniuksen]] (1729-18031729–1803) maisterinväitöskirjan aihe. Chydenius väitteli [[Turun akatemia|Turun akatemiassa]] 1753, väitöksen preseksenä eli esimiehenä toimi akatemian talousopin professori [[Pehr Kalm]] (1716-17791716–1779).
 
Kalmille ''Amerikkalaiset tuohiveneet'' oli ensimmäinen hänen johdollaan tehty väitös,. jaSe oli samalla ensimmäisiä julkaisuja, jotka liittyivät hänen Pohjois-Amerikkaan vuosina 1747-17511747–51 tekemäänsä tutkimusmatkaan. Kalmin matkakertomuksen ''Resa Til Norra America'' ensimmäinen osa ilmestyi muutamaa kuukautta myöhemmin.
 
Pehr Kalm rakensi (tai rakennutti) tuohiveneitä Turun akatemiassa jo 1752, jolloin kuningas [[Aadolf Fredrik]] sai Turussa vieraillessaan kunnian kokeilla sellaista. Vielä 1758 Kalmin yliopistopuutarhan tiloissa säilytettiin kahta neljän hengen tuohivenettä.
 
[[File:Vaillancourt.jpg|thumb|Tuohikanootti|300px]]
Pohjois-Amerikan intiaanit käyttivät tuohikanootteja jo tuhansia vuosia sitten. Tuohikanoottien varhaisvaiheita tunnetaan kuitenkin huonosti, koska esihistoriallisia kanootteja ei ole säilynyt. Lisäksi ensimmäiset eurooppalaiset kirjasivat vain ylimalkaisia havaintoja; ensimmäiset kanoottien rakennetta erittelevät kuvat ja kuvaukset ovat 1720-luvun puolivälistä. Kalmin ja Chydeniuksen esitykset ovat siis melko varhaisia, joskaan ne eivät juurikaan tuo uutta valaistusta kanoottien historiaan.
 
Tuohikanoottien kehittymisen perusedellytys oli sopivan puulaadun esiintyminen. Pohjois-Amerikan pohjoisilla alueilla kasvaa koivulaji ''[[betula papyrifera]]'', josta on mahdollista saada suuria, ehjiä [[Tuohi|tuohilevyjä]], joiden syyt kulkevat vaakasuoraan, mikä tekee levyjen yhteenompelemisen helpommaksi. Lisäksi tuohi on hartsimaista[[hartsi]]maista ja sen ansiosta tuoreena elastista, mikä tekee sen muokkaamisen helpoksi. Suomen yleisimmillä [[Koivut|koivulajeilla]] ei näitä ominaisuuksia ole, mikä varmaankin vaikeutti Kalmin ja Chydeniuksen askartelua kanoottien parissa.
 
Chydeniuksen vakava suhtautuminen tuohiveneeseen on ymmärrettävää, kun se nähdään osana laajempaa vesiliikenteen kehittämiseen tähtäävää ohjelmaa, jota hän veljensä [[Samuel Chydenius|Samuelin]] kanssa kehitti. Chydeniukset näkivät kunnollisten liikenneväylien aikaansaamisen olevan perusedellytys kaupankäynnin ja elinkeinojen kehitykselle Suomessa. Sisämaa oli lähes kokonaan kehittymätöntä syrjäseutua, josta [[Pohjanmaa]] muodosti poikkeuksen juuri liikenteellisen erikoislaatunsa takia. Helppokulkuiset joet ulottivat [[tervakauppa|tervakaupan]] vaikutusalueen alueille, joilla ei muuten olisi ollut kehittymisen edellytyksiä.
 
==Lähteet==
*[http://www.chydenius.net/historia/kirjallisuus/hyttinen_tuohivene.asp Anders Chydenius Säätiö: Pertti Hyttinen: Anders Chydenius ja amerikkalainen tuohivene]
 
==Aiheesta muualla==
*[http://www.algonquinsofpikwakanagan.com/Culture%20birch%20bark%20canoe%202004.htm Birch bark canoe] {{en}}