Ero sivun ”Saksan kieli” versioiden välillä

Saksan kielen historia jaetaan kielessä tapahtuneiden muutosten ja kirjallisten muistomerkkien perusteella eri kausiin. 700-luvulta noin vuoden 1050 tienoille ulottuvasta ajanjaksosta puhutaan [[muinaisyläsaksa]]n kautena, vuosista 1050–1350 [[keskiyläsaksa]]n kautena, ja vuosista 1350–1650 käytetään nimitystä [[varhaisyläsaksa]]. Muinaisyläsaksan kautena kirjallisuutta pitivät yllä luostarit, joissa uskonnollisia tekstejä käännettiin kansankielelle; maallisesta runoudesta mainittava on sankarirunoutta edustava [[Hildebrandslied]]. Vanhin nykyaikaan säilynyt kirja on [[Abrogans]], joka on kirjoitettu 700-luvun jälkipuoliskolla. Keskiyläsaksan aikana tärkeitä kirjallisuuden lajeja olivat sankarieepos (esimerkiksi [[Nibelungein laulu]]), hovieepos ja [[minnelaulu]] eli ritarilyriikka. Varhaisuusyläsaksan ajalla kehittyi [[kirjapainotaito]], joka loi menestymisen edellytykset [[Martti Luther|Lutherin]] uskonpuhdistukselle.<ref>Hakkarainen 1997: 67–68</ref>

 

 

== Nykyinen levinneisyys ==