Ero sivun ”Maataloustuki” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p EUR -> €
→‎Suomessa: Yksityisyydensuoja-argumentti, kappalejako
Rivi 70:
Siinä tapauksessa, että EU:n komission aie leikata EU:n maataloustukia toteutuu, [[maa- ja metsätalousministeri]] [[Sirkka-Liisa Anttila]]n mukaan leikkaukset on korvattava Suomen valtion budjetista<ref>Anttila: EU:n maataloustukien leikkaus korvattava kotimaisilla tuilla. HS 24.10.2009. http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Anttila+EUn+maataloustukien+leikkaus+korvattava+kotimaisilla+tuilla/1135250258539</ref>. [[MTK]]:n puheenjohtaja [[Juha Marttila]]n kanta on samansuuntainen<ref>MTK: Paluuta kansalliseen maataloustukeen pitää harkita. HS 24.19.09. http://www.hs.fi/talous/artikkeli/MTK+Paluuta+kansalliseen+maataloustukeen+pitää+harkita/1135250256660</ref>.
 
===Julkisuus===
Tietoja tuesta julkistetaan ainoastaan hyvin rajoitetusti<ref>http://farmsubsidy.org/transparency_league/finland</ref>.
Tietoja saadakseen on tehtävä yksilöityjä tiedonluovutuspyyntöjä [[Maaseutuvirasto]]lle<ref name="hyvätyö" />. Pyynnöstä huolimatta tieto voi jäädä saamatta<ref name="hyvätyö" />. Maatalousministeri [[Juha Korkeaoja]] (kesk) perusteli [[Vanhasen I hallitus|Vanhasen ykköshallituksen]] salailulinjaa ihmisten tirkistelynhalun hillitsemisellä<ref name="lumedemokratia" />.
 
Vuonna 2007 EU-komissio julkisuuden paineen alaisena käynnisti hankkeen, jossa luotaisiin unioninlaajuinen nettirekisterin tuen saajista. Maatalouskomissaari [[Mariann Fischer Boel]] perusteli hanketta sanomalla, että veronmaksajilla täytyy tuen maksajina olla oikeus tietää, ketkä tukia saavat. Suomi jarrutteli Brysselin pyrkimystä, mutta EU:n avoimuuslinjaus hyväksyttiin, ja Suomen oli uudistettava sääntöjään. Maa- ja metsätalousministeriö kuitenkin valmisteli esityksen, jonka mukaan verkkorekisteriin listataan vain EU-tukea saavat maatilat. Tämä esitys hyväksyttiin, ja kansallisen tuen saajat siis pysyvät edelleenkin rekisterinverkkorekisterin ulkopuolella.<ref name="lumedemokratia">Katja Boxberg & Taneli Heikka: Lumedemokratia. WSOY 2009. (s. 259)</ref> Maaseutuviraston mukaan kansallisten tukien julkaiseminen Internetissä ei ole mahdollista, koska se olisi vastoin Suomen perustuslain mukaista yksityisyyden suojaa ja henkilötietolakia<ref>http://www.mavi.fi/fi/index/tukitiedot.html</ref>.
 
Keväällä 2005 toimittaja [[Olli Ainola]] pyysi nähdäkseen rekisteriä tuensaajista, mutta Maatalousministeriö ei suostunut pyyntöön<ref name="lumedemokratia" />. Joulukuussa 2006 YLEn Uutiset yhdessä MOT-toimituksen kanssa selvittivät [http://www.yle.fi/mot/maataloustuki/100suurinta.htm Suomen 100 suurinta maataloustuen saajaa sekä suurimmat tuen saajat kunnittain vuonna 2004].

===Tuen saajat===
Suomen suurimmat maataloustuet sai valtion turve-energiayhtiö [[Vapo]]n tytäryhtiö Suo Oy: yhtiö sai vuonna 2004 [[ruokohelpi]]pelloilleen tukea yli 1,2 miljoonaa euroa. [[Jokioisten Kartanot]] on Suomen eniten maataloustukea vuonna [[2004]] saanut viljatila 473000 euron tukipotilla. <ref>Yle 11.12.2006. http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/id48963.html</ref>
 
Iso osa tuesta menee maataloudessa toimiville liikeyrityksille<ref name="hyvätyö" />. Pääosa suurimmista tuen saajista on yksityishenkilöitä<ref name="tukipotit" />. Kärkijoukossa on lihan ja viljan tuottajia sekä runsaasti suuria puutarha-alan yrittäjiä<ref name="tukipotit" />.
Vuonna 2007 eniten maataloustukea saivat Huiskulan puutarha, MTT:n Jokioisten kartanot ja Kalajoella sijaitseva Bullstop; jokainen yli 1 200 000 €<ref name="tukipotit">STT: Suurimmat maatalouden tukipotit yli 1,2 miljoonaa. HS 3.5.2008 s. B10</ref>. Seuraavaksi suurimmat tuet olivat puolta pienemmät: runsaat 600 000 € saivat Mustakosken Puutarha, ilmajokelainen Sikana Oy, yksityishenkilöistä eniten tukea saanut Handelsträdgård Strand Öb Närpiöstä, Pekka Tapani Vehviläinen Siilinjärveltä ja Mikko Kustaa Elovaara Kiuruvedeltä<ref name="tukipotit" />. Alle 600 000 € saivat Juha-Pekka Toukola Kangasalta ja Ikaalisten Luomu<ref name="tukipotit" />. 500 suurinta tuensaajaa saivat jokainen vähintään 191 000 €<ref name="tukipotit" />.

Tuen saajiin kuului tunnettuja nimiä: [[Kone (yritys)|Koneen]] [[Antti Herlin]] sai maataloustukea 243 000 €; [[Björn Wahlroos]] nosti [[Joensuun kartano]]ssaan 225 000 € tuet sijoittuen 309. suurimmaksi tuensaajaksi; Georg J. C. [[Ehrnrooth]] otti vastaan 247 000 €<ref name="tukipotit" />. Tukea sai autokauppiaina ja kustantajina toimivien Laakkosten perheyhtymä: 300 000 €<ref name="tukipotit" />.

Tukea maksettiin korkealle pohjoiseen: [[kittilä]]läinen Levi-Farm sai noin 500 000 €<ref name="tukipotit" />.

Suomen valtio maksoi tukea myös itselleen: valtion laitoksia listalla ovat MTT Jokioisten kartanot (1 208 222 €); MTT Ruukki (295 000 €), Pelson vankila (400 000 €), [[Konnunsuon vankila]] (265 000 €), [[Sukevan vankila]] (260 900 €) sekä Satakunnan vankila (208 000 €)<ref name="tukipotit" />.
 
====Kansanedustajat====
14 kansanedustajaa sai maataloustukea vuonna 2009<ref name="mtv3-2010">http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/01/1039320</ref>:
[[Timo Kaunisto]] ([[Suomen Keskusta|kesk.]]) 125 000 € ;