Ero sivun ”Mihail Suslov” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4:
Suslov liittyi 16-vuotiaana NKP:n nuorisojärjestö [[Komsomol]]iin ja itse puolueeseen vuonna 1921. Hän opiskeli taloutta Plehanovin instituutissa ja Punaprofessoreiden instituutissa, myöhemmin hän opetti [[Moskovan yliopisto]]ssa ja [[Teollisuusakatemia]]ssa. Suslov valittiin puoluekoneiston kouluttajaksi 1931. Suslov valittiin keskuskomitean valvoman komission tarkastajaksi. Hänen tehtävänään oli keskittyä lukuisiin "henkilökysymyksiin" ja puuttua poikkeamiin puolueen yleisestä linjasta ja tarvittaessa erottaa henkilöitä puolueesta. Suslov ohjasi komission aloittamaa puhdistusta puolueessa Uralin ja Tšernigovin provinsseissa vuosina 1933–1934. [[Lazar Kaganovitš]] oli Puoluevalvontatoimikunnan puheenjohtajana 1930-luvun alkupuolella ja eikä hän koskaan ottanut huomioon tiedostavia työntekijöitä komissiossaan. Suslovin roolia uusiutuvissa puhdistuskampanjoissa 1937 ja 1938 ei ole dokumentoitu vaikkakin on selvää että puhdistukset, jotka poistivat suurimman osan puolueaktivisteista, avasi tien hänen nopealle ylenemiselle. Suslovista tuli [[Stavropol]]in puoluekomitean ensimmäinen sihteeri ja jäsen keskuskomitean tarkastuskomiteassa ([[GPSU]]) vuonna 1939. Hän oli ehdolla keskuskomitean täysjäseneksi 1941.
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana Suslov oli toteuttamassa tšetšeenien ja muiden muslimivähemmistöjen karkotusta [[Kaukasus|Kaukasukselta]]. Vuosina 1944–1946 Suslov oli perustamassa neuvostohallintoa [[Liettua]]an. Suslov karkotti kokonaisia kyliä vankileireille [[Siperia]]an ja oli
Suslov valittiin uudelleen politbyroon täysjäseneksi 1955. Suslov ryhmittyi [[Nikita Hruštšov]]in taakse kesäkuussa 1957 vastustaakseen "puolueenvastaista ryhmää", jota johtivat [[Georgi Malenkov]], [[Vjatšeslav Molotov]], [[Lazar Kaganovitš]]. Suslov oli myöhemmin merkittävässä roolissa Hruštšovin poistamisesta vallasta ja [[Leonid Brežnev]]in nostamisessa valtaan lokakuussa 1964. Suslovia kutsuttiin usein "harmaaksi eminenssiksi". Hän oli muotoilemassa NKP:n ideologiaa suurimmastaan osastaan ajastaan sihteeristössä. Hänen kuolemansa oli alkua valtataistelulle Brežnevin seuraajan [[Juri Andropov]]in, joka turvasi Suslovin ideologian jatkuvuuden, vastustajien [[Andrei Kirilenko (poliitikko)|Andrei Kirilenkon]] ja [[Konstantin Tšernenko]]n välille.<ref>Serge Petroff,"The Red Enimenence:A Biograpohy of Mikhail A.Suslov,1988</ref>
| |||