|
'''Lucius Quinctius Cincinnatus''' oli [[Rooman valtakunta|antiikin roomalainen]] kansalaiskunnon ja vaatimattomuuden perikuva. Roomalaisen historiankirjoituksen mukaan pelasti [[diktaattori]]na Rooman voittamalla [[eekvit]] [[458 eaa.]], uudelleen diktaattorina [[439 eaa.]] Vaikka Cincinnatus on ollut historiallinen henkilö, monet legendat hänen elämästään ovat suuresti liioiteltuja.<ref>[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/117993/Lucius-Quinctius-Cincinnatus Lucius Quinctius Cincinnatus] Encyclopedia Britannica</ref> Hänen mukaansa on nimetty Cincinnati-nimiset kaupungit ainakin [[Italia]]ssa, [[Ohio]]ssa ja [[Iowa]]ssa.
Vuonna 1888 ilmestyneen lukemiston mukaan Cincinnatuksen aikana kansalaisriidat repivät Roomaa ja kaupunki kävi alinomaan sotia naapureitansanaapureitaan, varsinkin pieniä latinalaiskansoja ''eekviläisiä'' ja ''volskilaisia'', vastaan. Cincinnatus sai mainetta sekä poliittisesta toiminnastaan, että taisteluissa noita ulkonaisiaulkoisia vihollisia vastaan. Vuonna 458 eaa. sattui konsuli Minuciuksen johtama roomalainen sotajoukko joutumaanjoutui [[Algidus]]-vuorella suureen hätään, kun eekviläiset piirittivät sen kokonaan piirittivät. Roomassa pelästyttiin tapahtunutta ja päätettiin nimittää Cincinnatus diktaattoriksi.<ref name="Sjogren">{{Kirjaviite | Tekijä = Sjögren, Otto | Nimeke = Historiallinen lukukirja| Suomentaja = | Vuosi = 1888 | Luku = Vanha ja Keski-aika | Julkaisija = WSOY | Tunniste = | www = http://www.gutenberg.org/files/27653/27653-h/27653-h.htm | www-teksti = |Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
Cincinnatus oli pienellä maatilallaan maatöissä, kun senaatin lähettiläät tulivat hänelle ilmoittamaan tärkeään virkaanhänelle nimityksestä. Hän riisui heti riisui työvaatteensa, otti ylleen [[tooga]]n ja riensi kaupunkiin. Siellä hän kokosi viipymättä pani toimeen väenotonsotajoukon ja kokosi sotajoukon rientämäänriensi Algidus-vuorelle.<ref name="Sjogren"/>
Heti perille savuttuaan hyökkäsi Cincinnatus vihollisen päällehyökkäsi. Piiritetyt roomalaiset, elpyen saadusta avusta, tekivät myöskin voimakkaan hyökkäyksen. Vihollisten täytyi siis taistella kahteen suuntaan, eivätkä he voineet kestää sitä. Moni surmattiin ja jäännökset piiritettiin ja tehtiin kykenemättömiksi jatkamaan taistelua. He nyt nöyrästi rukoilivat diktaattorilta armoa. Hän vastasi, ettei tarvitse eekviläisten verta, ja salli heidän lähteä tiehensä. Mutta heidän täytyi ensin antaa pois aseensa ja omaisuutensa, mitä heillä oli mukana, sekä puolialastomina astua ikeen alitse, joka tehtiin kahdesta pystytetystä keihäästä ja kolmannesta niiden päähän sitoen. Sellaista pois marssimista pidettiin suurena häpeänä.<ref name="Sjogren"/>
Voitetun saaliin jakoi Cincinnatus omille sotamiehilleen, mutta Minuciuksen sotamiehet eivät saaneet mitään. Heille hän sanoi: "Teille ei mitään saalista tule viholliselta, jonka saaliiksi itse olitte vähällä joutua, ja sinä, Minucius, johda alempana päällikkönä legioonia, kunnes osoitat konsulille sopivaa rohkeutta."
|
