Ero sivun ”Lentorykmentti 2” versioiden välillä
Jpv (keskustelu | muokkaukset) Ak: Uusi sivu: '''Lentorykmentti 2''' ('''LeR 2''') oli Suomen ilmavoimien joukko-osasto vuosina 1938-1952. ==Perustaminen== Lentorykmentti 2 perustettiin 1. tammikuuta 1... |
(ei mitään eroa)
|
Versio 27. tammikuuta 2010 kello 17.33
Lentorykmentti 2 (LeR 2) oli Suomen ilmavoimien joukko-osasto vuosina 1938-1952.
Perustaminen
Lentorykmentti 2 perustettiin 1. tammikuuta 1938 Lentoasema 1:n tilalle Uttiin komentajanaan everstiluutnantti Richard Lorentz. Rykmentti muodostui lentolaivueista LLv 24 ja LLv 26, joiden kalustona oli aluksi Gloster Gamecock- ja Bristol Bulldog -hävittäjät. Vuoden 1939 aikana laivueet saivat käyttöönsä myös Fokker D.XXI-koneet.[1]
LeR 2 talvisodassa
Talvisodan alkaessa 30. marraskuuta 1939 LLv 24 tukeutui Immolan ja Suur-Merijoen kentille kalustonaan 35 Fokkeria. Heinjoelle sijoitetulla LLv 26:lla oli ainoastaan 10 Bulldogia sen luovutettua Fokkerinsa LLv 24:lle. Lentorykmentti 2:n tehtäväksi annettiin torjuntalennot Karjalan kannaksella. LLv 24:n vastuualueeksi asetettiin Kannaksen luoteispuoli LLv 26:n huolehtiessa varsinaisesta Kannaksesta. Vähäisen konekaluston takia toiminnan pääpaino oli pommikoneiden torjunnassa, hävittäjätaisteluita käskettiin välttämään ja maataistelulennot oli kokonaan kielletty.[2]
Joulukuussa rykmenttiin perustettiin uusi laivue LLv 28, joka sijoitettiin Säkylään. Laivue aloitti toimintansa kuitenkin vasta helmikuussa 1940 saatuaan kalustokseen Morane-Saulnier M.S.406 -hävittäjät. Tammikuussa muodostettiin Hollolaan LLv 22 odottamaan yhdysvaltalaisia Brewster-koneita, joista vain muutamia ehti käyttöön ennen sodan loppua.[3] Helmikuussa suurhyökkäyksen alettua LLv 24 sai tehtäväkseen Kannaksen suojauksen. LLv 26 suojasi lisäksi Laatokan Karjalaa saatuaan aluksi Gloster Gladiator -koneita ja helmikuun lopulla Fiat G.50 -hävittäjiä.[4] Maaliskuussa maataistelukielto kumottiin ja kaikki laivueet vedettiin Viipurinlahdelle maihinnousun torjuntaan.[5]
Talvisodassa Lentorykmentti 2 suoritti 3486 sotalentoa saavuttaen 170 ilmavoittoa 23 koneen menetyksin.[5]
LeR 2 jatkosodassa
Jatkosodan alkaessa 25. kesäkuuta 1941 rykmentillä oli alaisuudessaan LLv 24, LLv 26 ja LLv 28. Lentolaivue 24 tukeutui Vesivehmaan ja Selänpään kentille Brewster-koneilla. LLv 26 oli sijoitettu Joroisiin Fiat-kalustolla ja LLv 28 Naarajärvelle Moraneilla. Sodan alkupäivinä rykmentin tehtävänä oli liikekannallepanon suojaus.[6] Kesäkuun lopussa rykmentti sai tehtäväkseen Karjalan armeijan suojauksen sen edetessä Laatokan ja Aunuksen Karjalaan.[7] Syyskuuhun mennessä rykmentin esikunta oli siirtynyt Salmiin ja laivueet Immolaan ja Lunkulaan. 16. syyskuuta LLv 26 irrotettiin rykmentistä ja liitettiin Lentorykmentti 3:een.[8]
Vuoden 1942 alussa hyökkäysvaiheen päätyttyä rykmentti oli siirtynyt aina Petroskoihin asti. LLv 24 suojasi Maaselän kannasta Nurmoilan, Kontupohjan ja Tiiksjärven kentiltä. LLv 28:n tehtävänä oli Äänisen alueen suojauslennot Viitanasta ja Petroskoista käsin.[9] Toukokuussa ilmavoimien joukko-osastot järjesteltiin uudelleen toiminta-alueidensa mukaan. LeLv 16 liitettiin Lentorykmentti 2:een. Laivueen tehtäväksi annettiin tiedustelu rykmentin alueella Petroskoista ja Vitskasta käsin, kalustonaan Gladiator-, Westland Lysander- ja Fokker C.X -koneet.[10] Heinäkuussa LeLv 24 siirtyi Karjalan kannakselle ja liitettiin LeR 3:een, jolloin LeLv 28:n vastuulle jäi koko toiminta-alueen suojaus.[11]
16. kesäkuuta 1943 rykmentin komentajaksi tuli everstiluutnantti Raoul Harju-Jeanty.[12] Helmikuussa 1944 laivueet nimettiin tehtäviensä mukaan uudelleen, jolloin LeLv 16:sta tuli Tiedustelulentolaivue 16 ja LeLv 28:sta Hävittäjälentolaivue 28.[13] Kesä-heinäkuussa suurhyökkäyksen alettua rykmentti ja sen laivueet vetäytyivät Värtsilään.[14] Heinäkuussa HLeLv 28 sai käyttöönsä Suomessa alkuperäistä tehokkaamman moottorin saaneita Mörkö-Moraneja[14] sekä joukon Messerschmitt Bf 109 -koneita[15]. Elokuussa rykmenttiä vahvistettiin vielä HLeLv 26:lla, jolla oli jäljellä 5 Brewsteriä, ja TLeLv 16 sai käyttöönsä kotimaisia Myrsky-koneita.[15]
Aselevon jälkeen syyskuussa laivueet vedettiin Hollolan ja Onttolan kentille.[15] Rykmentti osallistui Lapin sotaan osana erikoisosasto Sarkoa tehtävänään torjunta- ja tiedustelulennot ja pommikoneiden suojaus.[16]
Sotien jälkeen
Joulukuussa 1944 ilmavoimat siirtyi rauhanajan vahvuuteen ja Lentorykmentti 2 sijoitettiin Rissalaan. HLeLv 28 nimettiin uudelleen Hävittäjälentolaivue 21:ksi kalustonaan Mörkö-Moranet ja HLeLv 26 Hävittäjälentolaivue 23:ksi Messerschmitt-koneilla. Syyskuussa 1948 HLeLv 21 lakkautettiin Morane-kaluston poistuessa käytöstä. Lentorykmentti 2 lakkautettiin kokonaan 1.12.1952 ilmavoimien uudistuksessa.[17]
Viitteet
- ↑ Keskinen, K., Stenman, K.: Suomen Ilmavoimien Historia 17 Lentorykmentti 2. Kari Stenman 2001. s. 5
- ↑ Keskinen, Stenman s. 8
- ↑ Keskinen, Stenman s. 16
- ↑ Keskinen, Stenman s. 18-19
- ↑ a b Keskinen, Stenman s. 20
- ↑ Keskinen, Stenman s. 30
- ↑ Keskinen, Stenman s. 35
- ↑ Keskinen, Stenman s. 46
- ↑ Keskinen, Stenman s. 64-65
- ↑ Keskinen, Stenman s. 76-77
- ↑ Keskinen, Stenman s. 80
- ↑ Keskinen, Stenman s. 94
- ↑ Keskinen, Stenman s. 100
- ↑ a b Keskinen, Stenman s. 102
- ↑ a b c Keskinen, Stenman s. 104-105
- ↑ Keskinen, Stenman s. 106
- ↑ Keskinen, Stenman s. 110