Ero sivun ”Kalkkinen” versioiden välillä

883 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(säätöä)
'''Kalkkinen''' ({{k-sv|Kalkis}}) on [[Asikkala]]n kylä, joka valittiin 1997 ensimmäisenä [[Päijät-Hämeen vuoden kylä]]ksi. Kalkkista puhuttaessa tarkoitetaan usein muitakin Pohjois-Asikkalan kyliä: Kuoppainkulma, Riihilahti, Suiva, Särkijärvi ja Vähä-Pulkkila sekä Asikkalan kirkonkylästä Vedentaustan nimellä tunnettu alue. Kalkkisten seudulla asuu vakituisesti noin 700 henkeä, mutta kesäkaudella asukkaiden määrä lisääntyy tuntuvasti, sillä [[Päijänne|Päijänteen]] ja [[Kymijoki|Kymen]] rannat ovat suosittua kesämökkialuetta.
 
==Palvelut ja elinkeinot==
Kalkkisista on Asikkalan keskustaajamaan [[Vääksy]]yn 28 kilometrin matka, ja sen vuoksi on kylässä säilynyt vielä monia peruspalveluita: 2-opettajainen alakoulu (27 oppilasta, luokat 1-6), lähikauppa Lampinen (jossa toimii asiamiesposti), polttoaineautomaatti, baari-pizzeria Mani-baari, kirkko, hautausmaa, [[Osuuspankki]] sekä esikoulu ja lasten ryhmäpäiväkoti ja 4H-kerho.Vuonna 2000 avattu [[Kalkkisten silta]] poisti tarpeen [[lossi]]lle, joka oli aiemmin hoitanut liikennettä Kalkkisten ja Asikkalan välillä.
 
Kalkkisista on Asikkalan keskustaajamaan [[Vääksy]]yn 28 kilometrin matka, ja sen vuoksi on kylässä säilynyt vielä monia peruspalveluita: 2-opettajainen alakoulu (27 oppilasta, luokat 1-6), lähikauppa Lampinen (jossa toimii asiamiesposti), polttoaineautomaatti, baari-pizzeria Mani-baari, kirkko, hautausmaa, [[Osuuspankki]] sekä esikoulu ja lasten ryhmäpäiväkoti ja 4H-kerho. Vuonna 2000 avattu [[Kalkkisten silta]] poisti tarpeen [[lossi]]lle, joka oli aiemmin hoitanut liikennettä Kalkkisten ja Asikkalan välillä.
 
[[Kalkkisten kanava]] avattiin 1878 [[tukinuitto]]a varten ja Päijänteen [[tulva]]huippujen tasaamiseksi. Kylä tunnettiin pitkään uistinteollisuudestaan, kun [[Rapala VMC|Rapala]] ja [[Finlandia Uistin]] perustivat tuotantolaitoksensa kylän ympäristöön. Nykyisin Rapala-yhtiöiden toiminta on siirtynyt kuntakeskukseen Vääksyyn (1970-luvun alussa), mutta Finlandia Uistimen tuotantolaitos on edelleen Kalkkisten seudulla Riihilahden kylässä. Toinen suuri työnantaja seudulla on hitsauslaitteita valmistavan [[Kemppi]] Oy:n tehdas.
 
Viime vuosina maatalousvaltainen kylä on suuntautunut voimakkaasti maaseutumatkailuun. Suurimpia toimijoita alalla ovat viini- ja puutarhatila Pihamaa, Marttilan tila, sekä Kalkkisten Lomameijeri. Osa seudun maatiloista on kehittänyt perinteisen maa- ja metsätalouden rinnalle muita elinkeinoja. Seudulla on panostettu erityisesti marjanviljelyyn ja jalostukseen ja maatilamatkailun kehittämiseen. Marttilan tilasta on tullut tunnettu ryhmämatkojen kohde ja kokous- ja juhlapaikka. Ojalan tilalla valmistetaan mm. kotijuustoja ja Salokorven tilalla pullotetaan lähdevettä nimellä "Korven kristalli". Mansikka-Pihamaan rinnalla on vuonna 2000 aloittanut toimintansa Viini-Pihamaa Oy, joka valmistaa tilaviinejä omasta marjatuotannosta. Yritys on vuonna 2007 laajentanut toimintaansa myös Heinolaan, valtatien varren Heila-maatilatorille.
 
==Historia==
Seudulla on ollut asutusta jo kampakeraamisella kaudella ainakin jo 3000-luvulla eaa. Asutusjälkiä on löytynyt Kalkkisten kosken alapuolelta Kotasaaresta ja rautakautinen hautakumpu Riihilahden pohjukasta. Maisema on jääkauden vahvasti muokkaama. Ikivanhoja merkkejä heti jääkauden väistymisen jälkeen tulleesta asutuksesta on löydetty paitsi Kalkkisten kosken alueelta, myös kylän keskustasta sillalle johtavan tien alueelta ja Riihilahdesta.
 
1910 vihittiin Kalkkisten kirkko, jonka rakennutti rukoushuoneyhdistys talkootyönä. Vuonna 1951 kirkko siirtyi seurakunnan hoitoon ja omistukseen. Siunauskappeli Kalkkisten hautausmaalle rakennettiin 1964. 1919 vihittiin nuorisoseurantalo Pörskälä. Se paloi 1963, ja rakennettiin 1970 uudelleen talkoilla palaneen talon paikalle. Talo on erilaisten harrastusryhmien ja koululaisten ahkerassa käytössä. 1920 perustettiin Kalkkisten Osuuskassa, joka edelleen toimii Kalkkisten Osuuspankkina. 1900-luvun alussa Kalkkisten seutu eli voimakasta kasvun aikaa. Maa- ja metsätalouden kehittämisen lisäksi Iisakkilan kartanon silloinen omistaja perusti höyrymyllyn, höyrymeijerin ja kauppaliikkeen. 1920-luvulla käynnistettiin osuusmeijeri. Meijeritoiminta jatkui vuoteen 1971. Nykyisin meijerin alue toimii lomailupaikkana ja tunnetaan nimellä Kalkkisten lomameijeri. Kalkkisten seudulla on vielä muutama vuosikymmen sitten toiminut kuusi kauppaa ja kaksi myymäläautoa. Maatilatalouden yrityksiä on 38. Vuonna 2001 niitä oli 43 ja vuonna 1998 vielä 48.
 
==Nähtävyydet ja matkailu==
[[Kalkkisten kanava]] avattiin 1878 [[tukinuitto]]a varten ja Päijänteen [[tulva]]huippujen tasaamiseksi. Kylä tunnettiin pitkään uistinteollisuudestaan, kun [[Rapala VMC|Rapala]] ja [[Finlandia Uistin]] perustivat tuotantolaitoksensa kylän ympäristöön. Nykyisin Rapala-yhtiöiden toiminta on siirtynyt kuntakeskukseen Vääksyyn (1970-luvun alussa), mutta Finlandia Uistimen tuotantolaitos on edelleen Kalkkisten seudulla Riihilahden kylässä. Toinen suuri työnantaja seudulla on hitsauslaitteita valmistavan [[Kemppi]] Oy:n tehdas.
 
Kalkkislaiset itse korostavat kylänsä luonnonkauneutta ja luonnonnähtävyyksiä. Niistä merkittävämpiä on Kalkkisten koski, joka on suosittu perhokalastuskohde. Kalkkisten kalastuskunta (osakaskunta) on yhdessä lähialueen kalastuskuntien kanssa huolehtinut aktiivisesti kalakannan kasvattamisesta Kymen–Ruotsalaisen vesialueella, jonne on istutettu runsaasti kuhan ja hauen poikasia. Kalkkisten Urheilukalastajat järjestää vuosittain pilkkikisoja.
Viime vuosina maatalousvaltainen kylä on suuntautunut voimakkaasti maaseutumatkailuun. Suurimpia toimijoita alalla ovat viini- ja puutarhatila Pihamaa, Marttilan tila, sekä Kalkkisten Lomameijeri. Osa seudun maatiloista on kehittänyt perinteisen maa- ja metsätalouden rinnalle muita elinkeinoja. Seudulla on panostettu erityisesti marjanviljelyyn ja jalostukseen ja maatilamatkailun kehittämiseen. Marttilan tilasta on tullut tunnettu ryhmämatkojen kohde ja kokous- ja juhlapaikka. Ojalan tilalla valmistetaan mm. kotijuustoja ja Salokorven tilalla pullotetaan lähdevettä nimellä "Korven kristalli". Mansikka-Pihamaan rinnalla on vuonna 2000 aloittanut toimintansa Viini-Pihamaa Oy, joka valmistaa tilaviinejä omasta marjatuotannosta. Yritys on vuonna 2007 laajentanut toimintaansa myös Heinolaan, valtatien varren Heila-maatilatorille.
 
Kosken tuntumassa on myös pituudestaan tunnettu [[Kalkkisten kanava]]. Se avattiin 1878 [[tukinuitto]]a varten ja Päijänteen [[tulva]]huippujen tasaamiseksi.
 
Yksi viime aikojen kiinnostavimpia nähtävyyksiä Kalkkisissa on ollut yksityisen perheen oma pieni metsäkirkko. Omatoimisille vaeltajille Kalkkisten seudulla on oikeita metsämaita, ja veneilijöille aukevat vedet Kymenvirran kautta Ruotsalaiselle ja Kalkkisten kanavan kautta Päijänteelle.
 
Maatilamatkailukohteiden lisäksi Kalkkisten vierasvenesatama houkuttelee joka kesä yhä enemmän veneilijöitä ja matkailijoita. Sataman miljööseen kuuluu vuonna 2000 liikenteelle avattu Kymen ylittävä maantiesilta ja Iisakkilan kartanokokonaisuus.
 
Lähellä Kalkkisten alakoulua on Rinteen näyttelijäveljesten muistomerkki. Kalkkisissa viettivät lapsuusvuotensa [[Jalmari Rinne|Jalmari]], [[Einar Rinne|Einar]] ja [[Joel Rinne]].
Kalkkisten kalastuskunta (osakaskunta) on yhdessä lähialueen kalastuskuntien kanssa huolehtinut aktiivisesti kalakannan kasvattamisesta Kymen–Ruotsalaisen vesialueella, jonne on istutettu runsaasti kuhan ja hauen poikasia. Kalkkisten Urheilukalastajat järjestää vuosittain pilkkikisoja.
 
Tunnetuista kalkkislaisista mainitaan usein vasemmistoaktivisti [[Eetu Salin]] sekä lähellä Kalkkista kesiään viettänyt [[Toivo Kärki]].
Yksi viime aikojen kiinnostavimpia nähtävyyksiä Kalkkisissa on ollut yksityisen perheen oma pieni metsäkirkko.
 
Omatoimisille vaeltajille Kalkkisten seudulla on oikeita metsämaita, ja veneilijöille aukevat vedet Kymenvirran kautta Ruotsalaiselle ja Kalkkisten kanavan kautta Päijänteelle.
 
==Aiheesta muualla==
458

muokkausta