Ero sivun ”Pata” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Lisälähde
lisäkuva
Rivi 1:
[[Kuva:CastIronPotAndWhisk.JPG|thumb|Valurautapata tulella patarenkaan varassa, reunallaan varpuvispilä]]
'''Pata''' on ruoanvalmistukseen ja vedenlämmitykseen käytettävä perinteinen astia, jonka tilavuus vaihtelee muutamasta litrasta satoihin litroihin. Pata valmistetaan valuraudasta, teräksestä tai kuparista. Aiemmin patoja on tehty myös savesta. Perinteistä pataa voidaan käyttää avotulella ripustettuna sangastaan tai ketjusta. Eräiden patojen pohjassa on jalat. Tulisijassa pata voi myös levätä erityisen renkaan varassa.
 
Rivi 6 ⟶ 7:
 
[[Tuli|Tulelta]] pois nostettu ja pöytään tuotu pata lasketaan oljista punotun renkaan eli ''pataluhan'' varaan, jotta se ei nokea alustaansa. Ihminen voidaan haukkua pataluhaksi ja sanonta juontaa mahdollisesti alkunsa em. asiasta. Padan alusta oli siis "pahin paikka".<ref>Pataluhan käyttö ja valmistus olkityönä: Käden taidot 2004, 33. Pataluhan nykyinen kuvaannollinen merkitys (''haukkua pataluhaksi'') viitannee siihen, että käytössä pataluha nokeutuu ja on esineenä keittiön vähäarvoisimpia, padan alle pahaan paikkaan joutuva.</ref> Ainakin aikaisemmin sanaa on käytetty viittaamaan myös raakaan mukilointiin tai muuhun väkivaltaan: ''piestä'' tai ''hakata pataluhaksi''.
[[Kuva:CastIronPotAndWhiskSarpaneva1.JPG|thumb|Valurautapataright|200 tulellapx|Timo patarenkaanSarpanevan varassa,"Sarpaneva" reunallaanvalurautapata varpuvispilä(1960)]]
 
 
Sanonnan alkuperästä on tosin muitakin selityksiä. [[Elias Lönnrot|Lönnrot]]in sanakirjassa mainitaan "lihalientä" tarkoittava sana ''pataluhta'', jota kuvaannollisesti käytetään myös ilmaisussa 'piestä pataluhdaksi' (perinpohjaisesti), mikä viittaisi siihen, että lihalientä valmistettaessa liha ensin hakataan pieniksi palasiksi. <ref>Elias Lönnrot: Suomalais-ruotsalainen sanakirja, WSOY 1880, näköispainos 1930</ref>. (Sanan nykyinen d:tön muoto johtuisi itämurteista, joissa d jätetään yleensä kokonaan pois.) Myöhemmät tutkijat ovat kuitenkin pitäneet tätä selitystä epätodennäköisenä, koska tiedot pataluhta-sanan esiintymisestä murteissa ovat epävarmoja. Luultavammin takana olisi eri muodoissa vanhassa kielessä, ainakin [[Inkerinmaa]]n murteessa esiintynyt sana ''luho'' tai ''luhka'', joka paikoitellen merkitsee huonoa, rikkinäistä tai kelvotonta esinettä ja jonka johdannainen on myös verbi ''luhistua''. Yhdyssanana ''pataluhka'' se merkitsee särkynyttä saviastiaa tai laajentuneessa merkityksessä muutakin rikkoutunutta esinettä, esiintyyhän ''pata'' muidenkin sanojen vahvistusliitteenä, esimerkiksi patamusta, patalaiska tai patajuoppo. <ref>Suomen sanojen alkuperä, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1995, Gummerus Jyväskylä, ISBN 951-717-711-9</ref><ref>http://www.kotus.fi/index.phtml?s=840</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Pata