Ero sivun ”Nuutajärven lasitehdas” versioiden välillä

 

Lasitehtaan syntymisen yhteydessä syntyi Nuutajärven lasikylä, jossa Suomen vanhin [[lasi]]tehdas on jatkanut keskeytyksittä toimintaansa yli 200 vuotta. Kylässä toimii nykyisin lasitehtaan lisäksi useita yksittäisiä taide- ja käyttölasin tekijöitä. Lisäksi Nuutajärvellä toimii tulevia lasinpuhaltajia kouluttava [[Koulutuskeskus Tavastia]]n lasialan yksikkö. Lasikylän [[1850-luku|1850-luvulla]] rakennetut rakennukset ovat aktiivisessa käytössä. Rakennukset ovat aikansa maineikkaimman arkkitehdin [[G. Th. Chiewitz]]in suunnittelemia.

Nuutajärvellä on museo, Iittala Group Oyj:n tehtaanmyymälä, Lasigalleria (itsenäisten lasintekijöiden yhteismyymälä), lasipajoja ja -gallerioita, kahvila ja elintarvikeliike. Lasinpuhallusta voi seurata paikan päällä.

 

Lasikylä syntyi vuonna 1793 Nuutajärven ympärillä kasvaneiden laajojen metsien ansiosta. Metsävarat olivat perusedellytys sille, että suunnattomat määrät polttopuuta nieleviä lasiuuneja pystyttiin käyttämään. Lasitehtaan perustaminen 1700-luvulla ei ollut mitenkään ainutlaatuista, oikeastaan pikemminkin muodikasta. Ainutlaatuista on, että tuolloin perustettu lasitehdas toimii keskeytyksittä edelleen.

 

 

Depontin kiinnostus lasitehdasta kohtaan laimeni nopeasti, eikä toiminnan arkinen pyörittäminen enää innostanut häntä. Depont myi sekä tehtaan että kartanon Furuhjelmin nuoremmalle veljelle [[Johan Furuhjelm]]ille. Uusi omistaja oli kiinnostunut kartanon ylläpidosta ja tekikin siellä paljon uudistuksia. Hän muun muassa rakennutti kartanon nykyisen päärakennuksen vuonna [[1822]]. Sen sijaan lasitehdas ei erityisemmin Johan Furuhjelmia kiinnostanut. Tehdas toimikin vuokrattuna koko Furuhjelmien suvun ajan vuoteen [[1843]]. Tehtaan toiminta pysyi pienimuotoisena. Pääosa tuotannosta muodostui ikkunalasista, pulloista ja apteekkilasista.

 

Furuhjelmien suku joutui taloudellisista syistä luopumaan sekä kartanosta että lasitehtaasta vuonna 1843. Ostaja oli [[Laukon kartano]]n omistaja [[Johan Agapetus Törngren]]. Lasitehtailijaksi ei hänelläkään ollut aikomusta ryhtyä, vaan hän vuokrasi pruukin kolmelle lasinpuhaltajalle.

 

Kun [[Adolf Törngren]] peri sekä tehtaan että kartanon isältään vuonna [[1849]], alkoi Lasikylän elämä muuttua. Adolf Törngren oli erittäin kiinnostunut lasitehtaan toiminnan kehittämisestä. Hän oli vakuuttunut siitä, että suomalainen lasitehdas voi kehittyä ulkomaisen veroiseksi. Perehtyäkseen lasitekniikan uusimpiin saavutuksiin, hän teki vuonna [[1851]] opintomatkan [[Keski-Eurooppa]]an ja pestasi matkallaan joukon saksalaisia puhaltajia kohentamaan Nuutajärven lasituotannon tasoa. Tästä alkoi suomalaisen lasitehtaan kehittyminen kansainväliset laatuvaatimukset täyttäväksi lasin valmistajaksi.

 

Nuutajärven lasitehtaan tuotteet alkoivat olla kysyttyjä, ja myös ulkomaan markkinat alkoivat avautua. Ikkunalasia vietiin [[Venäjä]]lle ensimmäiseen maailmansotaan saakka, talous- ja koristelasia sekä lääke- ja mustepulloja etenkin [[Riika]]an ja [[Tallinna]]an. Adolf Törngren oli toteuttanut tavoitteensa: 1850-luvun lopussa Nuutajärvi oli Suomen johtava lasitehdas. Törngrenin yritteliäisyys suuntautui pian muille aloille, ja hän vuokrasi tehtaan 1859 hyttimestari Heitmanille ja kauppias Janssonille. Heillä oli taloudellisesti varsin rajalliset mahdollisuudet kehittää tehtaan toimintoja. Myös [[lasihytti|lasihytin]] vuonna [[1861]] tuhonnut tulipalo hidasti toimintaa.

 

Nuutajärven kartanon ja lasitehtaan uudeksi omistajaksi tuli vuonna [[1869]] [[Torsten Costiander]]. Hän oli erityisen kiinnostunut kartanon alueiden, rakennusten ja maatalouden kehittämisestä. Lasitehtaan toiminta sen sijaan oli hänelle vierasta. Siksi hän muodosti kommandiittiyhtiön viimeisimmän vuokraajan Carl Heitmanin kanssa, ja kiinnitti hänet vastuunalaiseksi valvojaksi tehtaaseen. Tällä tavoin siirryttiin vähitellen järjestelyyn, jossa lasitehdasta johti palkattu johtaja eli isännöitsijä.

 

Kartanonomistajien perustama osakeyhtiö Nuutajärven Lasitehdas Oy – Notsjö Glasbruk Ab myi lasitehtaan [[Wärtsilä|Wärtsilä-Yhtymä Oy:lle]] vuonna [[1950]] tapahtuneen lasihytin palon jälkeen. Samalla päättyi kartanon lasitehtaan aikakausi ja alkoi yritysjohtoinen aika. Nuutajärven Lasitehdas Oy – Notsjö Glasbruk Ab joutui luopumaan tehtaasta, koska ei ollut vakuuttanut hyttiä täydestä arvosta. Velkaantuneen yhtiön maksukyky ei riittänyt uuden lasihytin rakentamiseen. Wärtsilän aika ja 1950-luku merkitsivät suomalaisen taidelasin nousua kansainväliseen maineeseen. Nykyisin Nuutajärven lasitehdas kuuluu Iittala Groupiin. Se on yksi Iittalan kolmesta lasitehtaasta, jotka sijaitsevat Iittalassa [[Kalvola]]n kunnassa, [[Humppila]]ssa ja Nuutajärvellä [[Urjala]]n kunnassa.