Ero sivun ”Kolhoosi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: zh:农业集体化
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Kuva:1930 Jewish kolkhoz AJJDC 05.jpg|thumb|Juutalainen kolhoosi Ukrainassa (1930?)]]
[[Kuva:Kolkhoznitsa.jpg|thumb|Vera Mukhinan 25 metriä korkea patsas työntekijämiehestä ja kolhoosinaisesta vuodelta 1937]]
'''Kolhoosi''' ({{k-ru|колхоз, коллективное хозяйство|kolhoz, kollektivnoje hozjaistvo}}, {{Audio|ru-kolkhoz.ogg|колхо́з}} {{IPA|[kʌlˈxos]}}) eli '''osuustoimintatilayhteistoimintatila''' on maatila, jota yhteisö viljelee valtion valvonnassa. Neuvostoliitossa kolhoosien määrä kasvoi ensimmäisen [[viisivuotissuunnitelma]]n aikana, kun viljelijöitä kannustettiin ja lopulta jopa pakotettiin liittymään yhteen. Valtion kannalta tämä tarjosi mahdollisuuden torimyynnin rajoittamiseen sekä maatalousväestön tulotason valvomiseen nopean suurteollistamisen rahoittamiseksi. Myös koneistus voitiin keskittää kone- ja traktoriasemille.
 
Kolhoosin jäsen ({{k-ru|колхо́зник|kolhoznik}}) sai osuuden tilan tuotosta tekemiensä työpäivien lukumäärän mukaan; valtiontiloilla eli [[sovhoosi|sovhooseissa]] taas työntekijöille maksettiin rahapalkkaa. Kolhoosin jäsenillä oli myös oikeus yhteen aariin yksityistä maata viljeltäväksi sekä mahdollisuus pitää muutamia eläimiä. Monet maatyöläiset pitivätkin kolhooseista juuri näiden oikeuksien vuoksi, sillä he saivat suurimman osan tuloistaan oman maa-alueensa ansiosta. Kolhoosien tuli myydä tuotantonsa valtiolle kiinteään hintaan. Hintataso oli asetettu hyvin alhaiseksi, ja se myyntivoitto, jonka valtio sai tuottaja- ja kuluttajahintojen erotuksena, tuotti suurimman osan Neuvostoliiton valtion tuloista. Hintoihin ei sisältynyt indeksitarkistusta, ja vuosien 1929 ja 1953 tuottajahintoja ei korotettu lainkaan: niinpä inflaatio johti siihen, että tuottajahinnat lopulta kattoivat vain noin 30 % tuotantokustannuksista.