Ero sivun ”Frank Borzage” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
uudelleenjäsentelyä, lisäinfoa |
uraa täydennetty |
||
Rivi 20:
| ehdokkuudet =
}}
'''Frank Borzage''' ([[23. huhtikuuta]] [[1894]] [[Salt Lake City]], [[Utah]], [[Yhdysvallat]] – [[19. kesäkuuta]] [[1962]] [[Los Angeles]] [[Kalifornia]], Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, joka tuli tunnetuksi
Hänen tunnetuimpia ohjauksiaan ovat ''[[Seitsemännessä taivaassa (vuoden 1927 elokuva)|Seitsemännessä taivaassa]]'' (1927), ''[[Bad Girl]]'' (1931) ja ''[[Jäähyväiset aseille (vuoden 1932 elokuva)|Jäähyväiset aseille]]'' (1932).
== Elämäkerta ==
Rivi 30:
== Ura ==
===
Borzage tuli Hollywoodiin 1912 näyttelijäksi.
=== Menestyksen vuodet (1920-1940) ===
Borzagen ensimmäinen merkittävä ohjaustyö oli vuonna 1920 valmistunut ''[[Humoreski]]''.<ref name=eder/> Barzogen ensimmäinen menestyselokuva oli ''[[Seitsemännessä taivaassa (vuoden 1927 elokuva)|Seitsemännessä taivaassa]]'', josta hän myös sai [[parhaan ohjauksen Oscar-palkinto|parhaan ohjauksen Oscar-palkinnon]].<ref name=biography/> Samaan aikaan kun Borzage kuvasi elokuvaa, [[F. W. Murnau]] kuvasi [[Auringonnousu (elokuva)|Auringonnousua]] samalle elokuvayhtiölle – elokuvilla oli jopa sama naispääosan esittäjä [[Janet Gaynor]] (joka sai [[parhaan naispääosan Oscar-palkinto|parhaan naispääosan Oscar-palkinnon]] rooleistaan näissä kahdessa ja Borzagen ''[[Kadun enkeli]] -elokuvassa). Murnaulla oli suuri vaikutus Borzagen ohjaustyylin ja elokuvat ovatkin visuaalisesti hyvin samankaltaisia.<ref name=mcelhaney>{{Verkkoviite | Osoite = http://archive.sensesofcinema.com/contents/directors/03/borzage.html | Nimeke = Frank Borzage: Architect of Ineffable Desires| Tekijä = Joe McElhaney| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = senses of cinema| Ajankohta = 2003| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 21.1.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Borzagen ensimmäinen äänielokuva oli ''Liliom'' 1930. Seuraavana vuonna hän ohjasi ''[[Bad Girl]]'' -elokuvan, josta hän sai toisen Oscar-palkintonsa. Sitä seurasi [[Jäähyväiset aseille (vuoden 1932 elokuva)|Jäähyväiset aseille]] (1932), jota pidetään erittäin onnistuneena romaanifilmatisointina.<ref name=eder/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.slantmagazine.com/film/review/a-farewell-to-arms/2311| Nimeke = A Farewell to Arms| Tekijä = Dan Callahan| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Slant Magazine| Ajankohta = 27.7.2006| Julkaisupaikka = | Julkaisija = |Viitattu = 23.1.2010| Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.timeout.com/film/reviews/66439/a-farewell-to-arms.html| Nimeke = A Farewell to Arms| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Time Out London| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = |Viitattu = 23.1.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> Hänen muita merkittäviä 1930-luvun elokuvia olivat ''[[Mikä nyt eteen, Pinneberg?]]'' (1934), ''[[Kolme toverusta]]'' (1938) sekä kolme [[Joan Crawford]]in elokuva: ''[[Nainen jota rakastan]]'' (1938), ''[[Kiusauksen hetkellä]]'' (1938) ja ''[[Kahleet murtuvat]]'' (1940). ''[[Näin se alkoi]]'' (1940) on yksi harvoja natsismin vastaisia Hollywood-elokuvia ennen kuin Yhdysvallat liittyi sotaan<ref name=eder/>
=== Viimeiset vuodet (1941-1959) ===
Borzagen 1940öluvun elokuvat eivät ole niin kiinnostavia kuin 1920- ja 1930-luvuilla.<ref name=eder/><ref name=capp/><ref name=mcelhaney/> Hänen 1940-luvun elokuvia ovat muun muassa ''[[Sotapesä tähdille]]'' (1943) ja ''[[Rakkauden sinfonia]]'' (1946). Borzagen viimeinen elokuva 1940-luvulla oli ''[[Kuun noustessa]]'' (''Moonrise'' 1948). Borzagen tavallisesta tyylistä poiketen se on [[film noir]] -elokuva ja sitä pidetään hänen parhaimpana 1940- ja 1950-lukujen elokuvistaan.<ref name=capp>{{Verkkoviite | Osoite = http://archive.sensesofcinema.com/contents/directors/03/borzage.html | Nimeke = Dead Man Walking in Frank Borzage's ''Moonrise''| Tekijä = Rose Capp| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = senses of cinema| Ajankohta = 2004| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 22.1.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref> Elokuvan jälkeen Borzage ei ohjannut elokuvia lähes kymmeneen vuoteen.
Borzage palasi elokuvan pariin 1950-luvun lopulla. Hän näytteli ''Jeanne Eagles'' -elokuvassa (1957) mykkäelokuvan ohjaajaa, joka muistuttaa häntä itseään.<ref name=mcelhaney/> ja ohjasi kaksi elokuvaa: ''Idän ruusu'' (1958) ja ''Suuri kalastaja'' (1959), jotka eivät kuitenkaan menestyneet.<ref name=eder/>
== Palkinnot ==
Borzage sai kaksi kertaa [[parhaan ohjauksen Oscar-palkinto|parhaan ohjauksen Oscar-palkinnon]]:
| |||