|
Suomessa konepajateollisuudella on pitkät perinteet, mutta [[Toinen_maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen konepajateollisuudesta kasvoi sotakorvausten myötä merkittävä teollisuuden ala.
Konepaja on nimikkeenä hieman vanhahtava, koska nykyisin voidaan puhua konepajateollisuudesta sen eri muodoissa. Konepajalle parempi nimitys nykyaikana lienee metalliyritys tai metallituotetehdas.
'''Historia'''
Napoleonin sotien aikana Suomen vuosisatainen historia Ruotsin osana päättyi ja maa saavutti autonomisen suuriruhtinaskunnan aseman Venäjän keisarikunnan yhteydessä vuonna 1809. Maan uuteen pääkaupunkiin, Helsinkiin perustettiin keskushallinto monine teknisine virastoineen ja sinne muutti myös maan ainoa, vuonna 1640 perustettu yliopisto. Suomi oli kuitenkin etäällä ajan suurista keskuksista ja sen nykyaikainen kehittäminen kohtasi monia käytännön ongelmia.
Vuonna 1838 perustettu Suomen tiedeseura sai tehtäväkseen miettiä, miten Suomen innovatiivisuuden ja luonnontieteiden kehittämisen tutkimuksen tasoa voitaisiin kehittää. Tiedeseuran mielestä Suomesta ei puuttunut innovaatiokykyä vaan instrumenttejä joilla tutkijat pystyivät tarkastamaan havaintonsa ja paneutumaan tutkimusongelmiin. Tämän pohjalta laadittiin aloite mekaanisen laitoksen perustamisesta, jonka keisari Nikolai I hyväksyi vuonna 1841.
Valtion hienomekaaninen konepaja
Kun Suomi itsenäistyi joulukuussa 1917 ensimmäisen maailmansodan ja Lokakuun vallankumouksen melskeessä, Tiedeseuran mekaaninen laitos jäi Suomen valtion hallintaan. Näin mekaniikan laitoksesta tuli Valtion Hienomekaaninen konepaja. Konepajan johtajaksi valittiin Johan Zvarnberg joka oli luonut uransa Venäjällä. Hänen jälkeensä konepajaa johti vuonna 1918 saksalainen hienomekaanikko V. Priegnitz. Tuon aikaisen valtion johtosäännön mukaan valtio hankki laitteet ja koneet, mutta konepajan johtaja vastasi konepajan tuloksesta itsenäisenä yrittäjänä.
VTT:n hienomekaaninen konepaja
Toisen maailmansodan alkuvaiheessa Talvisota osoitti Suomelle, mitä oli nykyaikainen teknologinen sota. Kansallisen hätätilan vallitessa valtion päättäjät yrittivät paikata puolustuksen heikkoja kohtia siinä määrin kuin mahdollista. Eräs pahimmista heikkouksista oli juuri hienomekaanisen tuotannon puuttuminen. Samaan aikaan perustettiin Helsingin Hietalahteen Valtion Teknillinen Tutkimuslaitos, jonka perustamissuunnitelmiin sisältyi kymmenen laboratoriota mutta ei tutkimusvälineistöä valmistavaa hienomekaanista osastoa.
Valtion hienomekaanisen konepajan odotettiin auttavan VTT:tä pahimmassa hädässä. Lopulta päätettiin liittää Valtion hienomekaaninen konepaja VTT:n yhteyteen, missä sitä tarvittiin valmistamaan vaativia hienomekaanisia osia tutkimusyksiköiden tarpeisiin ja osallistumaan samalla tutkimustyöhön.
Näin VTT sai Valtion Hienomekaanisen konepajan. Samalla 100 vuotta aiemmin Suomen Tiedeseuran perustama, tieteellisten instrumenttien valmistamiseen perustettu yksikkö viimein pääsi ympäristöön, jossa se oli jatkuvassa vuorovaikutuksessa kehittyvän teknologian kanssa.
Protoshop nimi otetaan käyttöön
1900-luvun lopun vuosikymmenet toivat lisääntyneet kustannustehokkuuden paineet myös VTT:lle. Vuonna 2000 hienomekaaninen konepaja päätettiin yksityistää ja se nimettiin Protoshopiksi. Protoshop Oy ( www.protoshop.fi ) on jatkanut viimeisen kymmenen vuoden aikana sitä kunniakasta perinnettä, joka miltei 170 vuotta sitten Suomen Tiedeseuran aloitteesta synnytettiin edistämään teknisen hienomekaanisen osaamisen kehittämistä Suomessa.
==Katso myös==
| 