Ero sivun ”Eino Jutikkala” versioiden välillä

692 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
Jutikkalan ja muiden Valtion tiedotuslaitoksen johtajien tehtäviin kuului myös osallistuminen informaatiotilaisuuksiin eri puolilla maata. Näihin tilaisuuksiin kutsuttiin paikallisia johtohenkilöitä, ja niiden tarkoituksena oli välittää tarkempaa ja sensuroimattomampaa tietoa sotatilanteesta kuin mitä julkisuudessa voitiin antaa. Jutikkala laski pitäneensä tällaisissa tilaisuuksissa yli sata sotilaallista ja poliittista tilannekatsausta eri paikkakunnilla. Heinäkuussa [[1944]] hän kuului lisäksi päämajan kokoamaan tiedottajaryhmään joka kiersi [[Karjalankannas|Karjalan kannaksella]] pitämässä informaatiotilaisuuksia ja tarkkailemassa joukkojen mielialoja [[Kannaksen suurhyökkäys 1944|Kannaksen suurhyökkäyksen]] jälkeen.
 
Jutikkalan propagandistisista töistä kuuluisin on maantieteen professori [[Väinö Auer]]in ja kansatieteen professori [[Kustaa Vilkuna]]n kanssa kirjoitettu ''Finnlands Lebensraum'' ([[1941]]) ('Suomen elintila'), jossa perustellaan [[Itä-Karjala]]n olevan historiallisesti ja maantieteellisesti osa Suomea. Teos kirjoitettiin suoraan saksaksi, sillä sitä suunniteltiin käytettäväksi "tieteellisenä" perusteena Suomen aluevaatimuksille sen jälkeen kun [[kansallissosialistinen Saksa|Saksa]] olisi miehittänyt [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]]. Toimeksianto kirjoittamiseen tuli suoraan korkeimmasta valtiojohdosta: kirjahankkeen ideoija oli presidentti [[Risto Ryti]], kirjoittajat värväsi pääministeri [[J. W. Rangell]]in sihteeriltäapunaan poliittinen sihteerinsä [[L. A. Puntila]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Ohto Manninen | Nimeke = Suur-Suomen ääriviivat: Kysymys tulevaisuudesta ja turvallisuudesta Suomen Saksan-politiikassa 1941 | Sivu = 228-234 | Julkaisija = Kirjayhtymä | Vuosi = 1980 }}</ref>
 
Suomen luonnolliseksi itärajaksi kirjassa määriteltiin ns. kolmen kannaksen linja eli [[Suomenlahti]]-[[Laatokka]]-[[Ääninen]]-[[Vienanmeri]]-linja. HistoriallistenAuer huolehti väitteen maantieteellisistä perusteluista (Itä-KarjalanKarjala kulttuurikuuluu on suomensukuista[[Fennoskandia]]an) ja maantieteellistenVilkuna sen kansatieteellisistä perusteluista (Itä-KarjalaKarjalan kuuluukulttuuri Fennoskandiaanon suomensukuista). syidenJutikkalan lisäksiosuudeksi väestöhistoriaanjäivät erikoistunutväestötieteelliset Jutikkalaperustelut. esitteliNiiden rajanmukaan siirtämiselleSuomi myösoli väestötieteellisiäleveyspiirinsä syitä:tiheimmin Suomiasuttuja alueita ja sen väkiluku kasvoi kaikista Pohjoismaista ylivoimaisesti nopeimmin, joten uuden elintilan hankkiminen idästä oli leveyspiiriinsäpitkän nähdenaikavälin maailmanvälttämättömyys.<ref>{{Kirjaviite tiheimmin| asuttujaTekijä maita= Ohto Manninen | Nimeke = Suur-Suomen ääriviivat: Kysymys tulevaisuudesta ja tarvitsiturvallisuudesta siksiSuomen lisääSaksan-politiikassa 1941 | Sivu = 228-234 | Julkaisija = Kirjayhtymä | Vuosi = 1980 }}</ref> elintilaa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Osmo Jussila | Nimeke = Suomen historian suuret myytit | Sivu = 197-200 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 19872007 }}</ref> Kirjan alkuperäinen nimi oli ''Das Geographische und Geschichtliche Finnland'' ('Maantieteellinen ja historiallinen Suomi'), mutta saksalainen kustantaja Alfred Metzner Verlag päätyi provosoivampaan nimeen ''Finnlands Lebensraum''. Lisäksi Valtion tiedotuslaitoksen edustajana Berliinissä toiminut kirjailija [[Yrjö von Grönhagen]] editoi kirjaa lisäilemällä siihen kansallissosialistisia ajatuksia ja [[Hitler]]-sitaatteja. Jutikkalan pyynnöstä Valtion tiedotuslaitos kielsi kirjan julkaisemisen suomeksi.
 
Propagandatyönsä lisäksi Jutikkala julkaisi sotavuosina laajan historiateoksen ''Suomen talonpojan historia'' (1942), jota pidetään usein hänen tieteellisenä päätyönään. Teoksen pääosaan nousee itsenäinen, maataomistava talonpoikaisto, jota Jutikkala kuvaa perinteistä poiketen aktiivisena toimijana ja valtiollisena vallankäyttäjänä. Keskeiseksi jännitteeksi hän nostaa talonpoikaiston suhteen kruunuun ja aatelistoon, jotka pyrkivät rajoittamaan ja kontrolloimaan itsenäistä maanomistusta.
1 016

muokkausta