Ero sivun ”Dominikaaninen tasavalta” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
p (f)
Haitin saaren alkuperäisasukkaita ovat [[tainot|taíno-intiaanit]]. Taudit, siirtomaapolitiikka ja sodankäynti espanjalaisia vastaan romahduttivat taínojen lukumäärän noin miljoonasta alle tuhanteen muutamassa vuosikymmenessä.
 
Vuonna 1697 [[Espanja]] luovutti [[Ranska]]lle Haitin saaren länsiosan, joka myöhemmin itsenäistyi nimellä [[Haiti]]. [[Haiti]] valloitti saaren itäosankin espanjalaisilta 1821. Dominikaaninen tasavalta itsenäistyi haitilaisten vallasta 27. helmikuuta 1844. Ensimmäiseksi presidentiksi nousi [[Pedro Santana]].
 
Vuonna 1930 Dominikaanisessa tasavallassa tapahtui [[vallankaappaus]], jonka jälkeen valtaan nousi [[Rafael Leónidas Trujillo]]. Hän toimi maan presidenttinä vuosina 1930–1938 ja 1942–1952, käytännössä kuitenkin yhtäjaksoisesti [[diktaattori]]na 1930-1961. Trujillo murhattiin 30. toukokuuta 1961. Tämän jälkeen maan poliittiset olot olivat pitkään epävakaat. Huhtikuussa 1965 Yhdysvallat lähetti sotilasjoukkoja Dominikaaniseen tasavaltaan estääkseen kommunistien uhkaavan valtaannousun.
''Pääartikkeli: [[Dominikaanisen tasavallan politiikka]]''
 
Dominikaaninen tasavalta on [[demokratia]]. Valta maassa on jaettu kolmelle itsenäiselle taholle: toimeenpano, lainsäädäntö ja oikeuslaitos. [[Presidentti]] nimittää hallituksen, toimeenpanee lait ja on puolustusvoimien komentaja. Presidentti ja varapresidentti valitaan suoralla äänestyksellä neljäksi vuodeksi.
 
Lainsäädännöllinen valta on kaksikamarisella eduskunnalla.
Rekisteröitymätön käyttäjä