Ero sivun ”Seeprakirjoahven” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
suosittuudelle on lähdekin; siinä aihetta muihinkin viiteisiin, numerot sen mukaan. commonscat on muuttanut |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 35:
== Alkuperä ==
Seeprakirjoahven on kotoisin Keski-Amerikan järvistä ja joista. Sitä tavataan kivipohjaisilta alueilta Tyyneenmereen laskevista vesistöistä El Salvadorin ja Guatelaman väliltä, Atlantiin laskevista vesistöistä Hondurasista Guatemalaan.<ref name="FB">{{FishBase|Amatitlania|nigrofasciata}}</ref> Niitä on istutettu moniin lämpimiin maihin, kuten Australiaan, Japaniin ja Meksikoon. Kaikki kaupoissa myytävät seeprakirjoahvenet ovat syntyneet vankeudessa.<ref name="FT">[http://www.faunatar.fi/fin/index.php?page_id=383 Faunatar]</ref>
== Käyttäytyminen ja lisääntyminen
Seeprakirjoahven voi olla hyvinkin aggressiivinen sekä lajitovereitaan että muita lajeja kohtaan. Se kaivelee monien kirjoahventen tapaan kutuikoina mielellään pohjasoraa. Pieneen tai pienehköön (alle 150 litraa) altaaseen ei kannata hankkia.<ref name="FT"/> Suuressakin altaassa reviirikäyttäytyminen on yleistä, mikä johtuu pääosin kutureviiristä. Kuteva pariskunta valitsee itselleen reviirin joita yhdessä vartioivat tiukasti. Ne munivat sinne 100-150 munaa. Kaikki alueelle osuvat kulkijat häädetään yhteistuumin armotta pois kudun hautumisen aikana. Tämä yhdessä usein tapahtuvan kutemisen kanssa asettaa kaloille hoitovaatimuksia joista altaan suuri koko on tärkeä.
Seeprakirjoahventen kanssa pärjäävät sen itsensä kokoiset kalat, plekot, leväbarbi ja isot monnit. Myös karaistuneemmat tetrat isoina parvina panevat niile hanttiin. Kirjoahventen kaivelu tuhoaa monimuotoisen kasvitarhan mutta ruukkuihin istutetut vahvat kasvit kuten [[miekkakasvit]] voivat selvitä.<ref name="WOOD"/>
Jos akvaariosi kärsii pikkuhaittakotiloista, seeprat ovat sinun kalojasi, jos rakastat monimuotoista kasvitarhaa, älä edes harkitse. Alle 1000 litran akvaarioon mahtuu yksi seeprakirjoahvenpari. Seeprakirjoahven lisääntyy kotiakvaariossakin melko helposti muihin kirjoahveniin verrattuna, poikasia jää henkiin vaihtelevasti. Varjopuoli seeprakirjoahven harrastuksen yllä pysyy osin syyttä sen agressiivisuuden nimessä.▼
▲
Seeprakirjoahven on mainettaan parempi ja upea laji kirjoahventen joukossa. Seeprat ottavat kieltämättä altaan haltuunsa, mutta hyväksyvät hiljalleen ja tottuvat sen elämään ja eläjiin. Ennemminkin on ongelma totuttaa ne uusiin asukkaisiin kuin varjella akvaarion muita asukkaita altaassa. Olen omin silmin nähnyt kuinka [[kuparimonninen]] seuloo hiekkaa viiksillää 5 sentin päästä ahventen kudusta eikä uros tai naaras vaivaudu tekemään mitään. Ne tietävät ettei se uhkaa heidän pesäänsä. Mutta jos okajuovamonni lähestyy on yleishälytys päällä. Seeprakirjoahven muiden ahventen tapaan on viisas kala, akvaarioiden kauhukunkku "Oskari" eli riikinkukkoahven onkin juuri päässyt tiettyjen akvaristipiirien suosioon viisaudellaan.
Rivi 47 ⟶ 49:
== Vesiolot ja ravinto ==
Seeprakirjoahven syö luonnossa matoja, äyriäsiiä, hyönteisiä, pikkukaloja ja kasvisainesta.<ref name="FB"/> Akvaariossa se syö ahnaasti kaikenlaista ruokaa.<ref name="WOOD">[http://en.microcosmaquariumexplorer.com/wiki/Convict_Cichlid Convict Cichlid] Microcosm Aquarium Explorer (Wood: The 101 Best Tropical Fishes ISBN: 1890087939 )</ref>
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
| |||