Ero sivun ”Kymrit” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 7882872, jonka teki Petri Krohn (keskustelu) |
Kumottu muokkaus 7884500, jonka teki J.K Nakkila (keskustelu) |
||
Rivi 17:
| kielet = [[kymri]], [[englannin kieli|englanti]]
}}
'''Kymrit''' eli '''walesilaiset''' ovat [[keltit|kelttiläisiä]] [[Wales]]in asukkaita. Noin 35%:lla Walesin asukkaista on kymriläistaustaiset nimet. Vastaava osuus on Englannissa 4,7% ja Australiassa 3,8%. Yhdysvalloissa 16,3 miljoonaa ihmistä omaa jonkinlaiset kymriläiset sukujuuret.
==Historia==
Vuoden 2001 väestönlaskennassa kymriläinen ei ollut valmiina vaihtoehtona, vaan se piti täyttää vastauslomakkeessa erikseen. Tässä väestönlaskennassa 96% alueen asukkaista ilmoitti etnisyydekseen "valkoinen britti". 14% ilmoitti erikseen etnisyydekseen "kymri" (useamman etnisyyden valitseminen oli mahdollista).<ref>http://www.statistics.gov.uk/cci/nugget.asp?id=449</ref> Vuonna 2001 87% Walesin asukkaista ilmoittautui kymreiksi tuolloin tehdyn otoskyselyn mukaan.<ref>http://www.statistics.gov.uk/cci/nugget.asp?id=448.</ref>▼
Kymrien kielelliset esivanhemmat saapuivat Britanniaan todennäköisesti [[rautakausi|rautakaudella]]. Roomalaisten hallitessa Britanniaa he tunsivat nykyisen Walesin alueella neljä heimoa nimeltä ordovices, demetae, silure ja deceangli. 300- 600-luvuilla Britanniaan saapui [[Irlanti|Irlannista]] goideelisia kelttikieliä puhuneita asukkaita, joiden kieli korvasi Skotlannin ja Mansaaren kielet. Goideelisia kieliä puhuneiden muuttoaallot eivät kohdistuneet eteläisempään Englantiin ja kymrit jatkoivat oman britannialaisen kielensä puhumista.
Käsitystä kymriläisen identiteetin syntymisen tarkasta ajankohdasta ei ole. Nimitys kymrit mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 633 muodossa ''kymry'', mutta sillä ei kuitenkaan luultavasti viitattu nykyisiin kymriläisiin vaan Pohjois-Englantiin. [[Normannivalloitus|Normannivalloituksen]] aikana [[Pembrokeshire]]en Walesin eteläosiin muutti paljon asukkaita ja englanti korvasi siellä kymrin. Kielirajat Pembrokeshiressä ovat vieläkin havaittavissa.
==Nykypäivä==
▲Kukaan ei tiedä tarkasti, kuinka moni walesilainen identifoi itsensä kymriläiseksi. Vuoden 2001 väestönlaskennassa kymriläinen ei ollut valmiina vaihtoehtona, vaan se piti täyttää vastauslomakkeessa erikseen. Tässä väestönlaskennassa 96% alueen asukkaista ilmoitti etnisyydekseen "valkoinen britti". 14% ilmoitti erikseen etnisyydekseen "kymri" (useamman etnisyyden valitseminen oli mahdollista).<ref>http://www.statistics.gov.uk/cci/nugget.asp?id=449</ref> Vuonna 2001 87% Walesin asukkaista ilmoittautui kymreiksi tuolloin tehdyn otoskyselyn mukaan.<ref>http://www.statistics.gov.uk/cci/nugget.asp?id=448.</ref>
==Kulttuuri==
Suurin osa kirkkoon kuuluvista walesilaisista kuuluu joko [[presbyteerikirkko|presbyteerikirkkoon]] tai [[katolilaisuus|katolilaiseen]] kirkkoon. 10% walesilaisista käy säänöllisesti kirkossa ja 70% on kristittyjä. Walesissa on syntynyt uuspakanallinen [[Druidi|druidi]]liike, jota harjoittaa alle 7000 henkilöä. Kymrien ja Walesin kansallistunnus on ''Y Ddraig Goch'' eli punainen lohikäärme, joka esiintyy [[Walesin lippu|Walesin lipussa]]. Tunnusta käytti tarun mukaan [[kuningas Arthur]]. Toinen usein käytetty tunnus on [[Owain Glyndŵr]]in lippu, jossa on neljä keltaista ja punaista neliötä joissa on kuvattu leijona. Kiinostus walesilaiseen kulttuuriin on kymrien keskuudessa kasvanut, ja kymrin puhujien lukumäärä nousi vuonna 2001 ensimmäistä kertaa sataan vuoteen. Eräät poliittiset liikkeet, kuten [[Plaid Cymru]], ajavat Walesille suurempaa itsehallintoa.
==Lähteet==
| |||