Ero sivun ”Diatribe” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p W |
|||
Rivi 1:
'''Diatribē''' ({{k-grc|διατριβή}}, ”ajanviete”, ”keskustelu”)<ref>{{LSJ | Id=26115 | Nimeke=διατριβή | Viitattu=16.2.2009}}</ref> oli [[hellenistinen filosofia|hellenistisille filosofeille]], erityisesti [[kyynikot|kyynikoille]] ja [[stoalaisuus|stoalaisille]], tyypillinen moraalisten puheiden muoto. Puheet olivat kansanomaisia ja tarkoitettu tavallisille maallikoille. Tarkoituksena oli yleisöä viihdyttävä opetus. Diatribeihin sisältyy usein vastarepliikkejä, joita esittävät joko yleisö tai puhuja itse asettumalla kuulijan asemaan.<ref name="Itkonen-Kaila">Itkonen-Kaila, Marja: ”Epiktetoksen elämä ja opetukset”. Johdanto teokseen {{Kirjaviite | Tekijä=Epiktetos | Vuosi=1978 | Nimeke=Käsikirja ja Keskusteluja | Selite=(Alkuteokset: Enkheiridion ja Diatribai.) Valikoinut ja kreikan kielestä suomentanut Marja Itkonen-Kaila. Seitsentähdet | Julkaisija=Helsinki: WSOY | Sivu=8-9 | Tunniste=ISBN 951-1-04742-6}} </ref>
''Diatribe''-opetuksen juuret ovat [[sokraattinen dialogi|sokraattisissa dialogeissa]], ja puheet saattoivat olla puolittain [[dialogi]]a yleisön kanssa. Yleisölle suunnattuna opetusmuotona ''diatribe'' sai alkunsa 200-luvulla eaa. Tällaista opetusmenetelmää käyttivät muun muassa [[Horatius]], [[Seneca nuorempi|Seneca]], [[Persius]], [[Juvenalis]], [[Musonius Rufus]], [[Dion Khrysostomos]], [[Epiktetos]] ja [[Maksimos Tyroslainen]]. Epiktetoksen ''diatribe''-opetuksia on koonnut teokseen ''[[Keskusteluja]]'' (''Diatribai'') todennäköisesti hänen oppilaansa [[Arrianos]]. Niissä on näkyvissä puhujan ja yleisön spontaani vuorovaikutus.<ref name="Itkonen-Kaila"/> Esimerkiksi:
{{Sitaatti|Mihin sitten sijoitamme 'hyvän'? Mihin ryhmään sovitamme sen?<br/>Niihin asioihin, jotka ovat vallassamme.<br/>”Eivätkö muka terveys, ehjät jäsenet ja elämä ole hyvää, eivätkö edes lapset, vanhemmat ja isänmaa? Kuka suostuu uskomaan sinua?”<br/>Siirretään vain 'hyvän' nimitys koskemaan vuorostaan näitä. Onko mahdollista olla onnellinen, jos elää loukattuna ja vailla kaikkea mikä on hyvää?<br/>”Mahdotonta.”<ref>Epiktetos: ''Keskusteluja'' I.22 (”Peruskäsityksistä”). Teoksessa Epiktetos 1978, s. 64.</ref>}}
| |||