Ero sivun ”Punainen viiva (ooppera)” versioiden välillä

pEi muokkausyhteenvetoa
 
==Ooppera==
Musiikin dramatisoijana Sallista on kiitetty hänen kyvystään välittää päähenkilöidensä elämän kovuutta, haavoittuvuutta ja heidän toiveitaan tavalla, joka ei kuitenkaan ole alentuvaalentava. Köyhyyden elämänlaatua heikentävä vaikutus on läsnä koko teoksen ajan, kuten muun muassa oopperan alussa, jossa ruuan puuttuminen pöydästä johtaa katkeraan ajatustenvaihtoon Topin ja Riikan välillä. Topi on jähmeä eikä kovin kaunopuheinen mies, joka tuntee häpeää ja turhautuneisuutta kyvyttömyydestään elättää perheensä. Ihmisiä terrorisoiva [[karhu]] symboloi Topia kohtaavia ongelmia, joita poliitikkojen puheet ja teot eivät tunnu voivan poistaa. Ulkomaisissa oopperan tulkinnoissa karhu on nähty myös Venäjän symbolina.
 
Punaisen viivan vahvuuksiksi on luettu muun muassa Sallisen taito luoda ja vaihtaa tunnelmia sekä värittää musiikilla hahmojen persoonallisuutta, esimerkkinä muun muassa kohtaus jossa kyläläiset kokoontuvat kuuntelemaan demagogia. Huomionarvoisia musiikillisia teemoja ovat muun muassa karhun läsnäolosta kertovat puhaltimet, kulkukauppiaan esittämä kansanballadi, kuoron "Onko Suomessa kevät" ja vallankumouksellisia aatteita heijastava marssiaihe.
11 804

muokkausta