Ero sivun ”Norjan kielipolitiikka” versioiden välillä

2 307 merkkiä poistettu ,  10 vuotta sitten
Kumottu muokkaus 7882882, jonka teki Petri Krohn (keskustelu)
(Kumottu muokkaus 7882015, jonka teki J.K Nakkila (keskustelu))
(Kumottu muokkaus 7882882, jonka teki Petri Krohn (keskustelu))
'''Norjan kielipolitiikka''' tarkoittaa [[Norja]]n valtion suhdetta eri kieliin ja eri kieliä puhuviin ihmisryhmiin. Norjassa on yksi virallinen kieli ([[norjan kieli|norja]]) ja kolme vähemistökieltä ([[saamelaiskielet|saame]],[[Ruijan murteet|kveeni]] ja [[romanin kieli|romani]]). [[Huippuvuoret|Huippuvuorilla]] puhutaan [[venäjän kieli|venäjää]] ja [[puolan kieli|puolaa]], mutta niillä ei ole virallista asemaa.
 
==Norjan kieli==
[[kuva:Norwegian_language_preference_by_municipality_time_series.PNG|250px|thumb|oikea|Bokmålin ja nynorskin käyttö norjan kunnissa]]
Norja on Norjan puhutuin kieli.
Norja on Norjan puhutuin kieli ja 95% väestöstä käyttää sitä äidinkielenään. Norjan kirjakieli voidaan jakaa kahtia [[bokmål]]iin ja [[nynorsk]]iin, nynorsk perustuu puhekieleen kun taas bokmål on vanha kirjakieli joka syntyi norjalaisen elliitin keskuudessa 400 vuotta sitten [[tanskan kieli|tanskan]] ja norjan sekoittuessa. Valtio tunnusti nynorskin vuonna 1885. Nynorskia käytetään maan länsiosien vuonoissa ja 10% norjalaisista käyttää sitä kirjakielenään. Bokmålia käytetään Norjan tiheämmin asutetuilla alueilla, 85-90% käyttää sitä kirjakielenään. Aikoinaan molemmat kielet yritettiin yhdistää luomalla ''samnorsk'', mutta siitä ei koskaan tullut laajasti käytettyä. ''Høgnorsk'' on nynorskin muoto jossa on säilynyt enemmän vanhoja vaikutteita, mutta silläkin on vain vähän käyttäjiä.
 
==Saamelaiskielet==
Saamelaiskielillä on Norjassa noin 15 800 puhujaa. Norjan saamelaiskielet ovat [[eteläsaame]], [[luulajansaame]], [[piitimensaame]] ja [[pohjoissaame]]. Norja on määrällisesti eniten saamelaisia ja saamelaiskieliä puhuvia. Saamelaiskielillä on virallinen asema [[Porsanki|Porsangin]], [[Kaarasjoki|Kaarasjoen]], [[Teno]]n, [[Uuniemi|Uuniemen]], [[Koutokeino]]n, [[Kaivuono]]n, [[Tysfjord]]in ja [[Snåsa]]n kunissa. Koutokeino on saamelaisten tärkeimpiä kulttuurikeskuskia, Snåsa on eteläsaamen tärkein keskus. 1860-luvulta eteenpäin saamelaiskielten puhujiin kohdistettiin norjalaistamistoimia ja kielet alkoivat elpyä vasta 1970-luvulla.
 
==Kveeni==
[[Ruijan murteet|Kveeni]]ä eli ''ruijan murteita'' puhuvat [[kveenit]] [[Tromssan_lääni|Tromsan]]- ja [[Finnmark]]in lääneissä. Kielellä on Norjassa noin 6500 puhujaa<ref>http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=fkv</ref>. Kuten saamelaiskielienkin puhujiin, myös kveeneihin kohdistettiin norjalaistamistoimia. Samoin kuin saame, kieli alkoi elpyä 1970-luvulla ja vuodesta 2006 lähtien kieltä on voinut opiskella [[Tromssan yliopisto]]ssa. Kveeni on virallinen kieli [[Porsanki|Porsangissa]]
 
==Romanin kieli==
Romanin kieltä puhuvat Norjassa asuvat [[romanit]].{{Kenen mukaan}}
Romanin kieltä puhuvat Norjassa asuvat [[romanit]].{{Kenen mukaan}} Romanin kielellä on noin 6500 puhujaa Norjassa ja se jakautuu neljään murteeseen, tavringerin, vlaxin, skandiromaanin ja rodin murteisiin. Rodi on muodostunut norjan kielestä jossa on suuri määrä lainasanoja romanin kielestä<ref>http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=rmg</ref>. Romanit eivät ole keskittyneet mihinkään osaan maata vaan ovat hajautuneet ympäri sitä, lähinnä suuriin asutuskeskuksiin.
 
==Lähteet==
{{viitteet}}
{{Tynkä}}
 
[[Luokka:Kielipolitiikka]]
[[Luokka:Norjan politiikka|Kielipolitiikka]]
25 569

muokkausta