Ero sivun ”Ars-näyttelyt” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 11:
Ars-näyttelyt syntyivät siitä ajatuksesta 1950-luvun lopulla, että Suomi oli vaarassa jäädä eristettyyn kulttuuriasemaan tai tyhjiöön [[Kylmä sota|kylmän sodan]] kahden maailmanjärjestelmän välisessä taistelussa. Vastaava kulttuuristrategia oli [[Lahden kansainvälinen kirjailijakokous|Lahden kansainvälisen kirjailijakokouksen]] perustamisessa vuonna 1963 juuri kylmän sodan kriisien jälkeen, jolloin myös sen erityiseksi rooliksi muodostui toimia idän ja lännen kirjailijoiden kohtauspaikkana.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.liwre.fi/site/?lan=1&page_id=11| Nimeke = Lahden kansainvälinen kirjailijakokous, Taustaa ja historiaa vuodesta 1963 lähtien| Julkaisija = Lahden kansainvälinen kirjailijakokous| Viitattu = 23.4.2009}}</ref> Tosin Ars-näyttelyiden kokoonpano painottui kylmän sodan aikana länsimaiseen taiteeseen Neuvostoliiton ja DDR:n kieltäytyessä yhteistyöstä vuoden 1974 näyttelyssä.<ref>{{Kirjaviite| Tekijä = Salme Sarajas-Korte| Nimeke = Ars 74 näyttelyluettelo| Vuosi = 1974| Julkaisija = }}</ref>
 
Laajalla yleisöllä ei ollut aikaisemmin mahdollisuutta tutustua kansainväliseen nykytaiteeseen. Suurten kansainvälisten nykytaiteen katsausten, [[Venetsian biennaali]]n, [[documenta|Kasselin documentadocumentan]]n tai [[SaoSão Paulo]]n biennaalin tapaan haluttiin luoda aika ajoin toistuva nykytaiteen esittely maahamme. Arsit solmivat [[Modernismi|modernin taiteen]] yhteyden yleisöön aivan toisessa mittakaavassa kuin aiemmin.<ref>{{Kirjaviite| Tekijä = Salme Sarajas-Korte| Nimeke = Ars Suomen taide 6| Vuosi = 1990| Luku = Kuvataide 1960-luvulla| Sivu = 182| Julkaisija = W&G, Otava| Tunniste =}}</ref>
 
Ars-näyttelyt ovat vuorollaan tuoneet mukanaan oman aikansa nykyaikaisuuden ja kansainvälisyyden tunnelmia. Esimerkiksi ensimmäisen Arsin [[kuraattori]] [[Sakari Saarikivi]] totesi avajaispuheessaan vuonna 1961: {{Sitaatti|Aikana, jolloin atomin ytimestä puserretaan esiin pelottavia voimia ja jolloin astronautit valmistautuvat matkustamaan toisille planeetoille, ei aikansa mukana elävä taiteilija voi tyytyä maalaamaan pulloja ja punaposkisia omenoita. Hän tekee avaruusmatkansa siveltimellä ja taltallaan – tai niiden nykyisillä korvikkeilla.<ref>{{Kirjaviite| Tekijä = Sakari Saarikivi| Nimeke = Ars 1961 Helsinki| Vuosi = 1961| Selite = näyttelyluettelo| Julkaisija = }}</ref>}}
Rivi 19:
Näyttelyn idea ja rakenne on vaihdellut näyttelystä toiseen. Joskus se on ollut jonkun otsikon alle pitäytyvä teemanäyttely, joskus Arsissa taas on esitelty ajankohtaista kansainvälistä taidetta ilman tarkkoja temaattisia rajauksia. Joskus mukana on ollut suomalaisia taiteilijoita, toisinaan taas on esitetty pelkästään ulkomaista taidetta.
 
Näyttelyn järjestäjinä ovat toimineet [[Suomen Taideakatemia]] (1961, 1974, 1983) ja [[Suomen Taiteilijaseura]] (1961) sekä Ateneumin taidemuseo (1969) ja [[Valtion taidemuseo|Nykytaiteen museo]] (1995, 2001 ja 2006). Vuodesta 1983 näyttelyissä on toteutettu suomalaisissa mittasuhteissa laajaa [[sponsorointi|kulttuurisponsorointia]] ja -[[markkinointi]]a. Tämä on tuonut näyttelyihin kaupallista sivumakua, mutta aiheuttanut myös sen, että kalliita kansainvälisiä suurnäyttelyitä on ylipäätään pystytty rakentamaan maahamme.
 
==Vastaanotto==