Ero sivun ”Bysantin taide” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisäyksiä
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
'''Bysantin taide''' on [[Bysantin valtakunta|Bysantin valtakunnassa]] vallinnut [[tyyli|taidetyyli]], joka syntyi [[hellenismi]]n pohjalta Itä-Rooman keisarikunnassa. Ajallisesti Bysantin taide määritellään käsittäneen ajanjakson noin 330–1453<ref name="jy"> [http://virtuaaliyliopisto.jyu.fi/aikajana/keskiaika/bysantin%20taide Jyväskylän yliopisto, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos 2006]</ref> ja se oli pääasiassa [[kirkkotaide]]tta, jonka tärkeimmät ilmenemismuodot olivat [[mosaiikki|mosaiikit]] ja maalaukset, puu- ja luureliefit ja pyhät jalometalliesineet<ref name="ek">Kämäräinen s. 740</ref>.
 
Bysantin keisarikunnan nousu alkoi [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] rappeutumisesta 200-luvulla<ref name="lkt">Bysantti, Lasten kuvitettu tietosanakirja – Uuden ajan kuvaensyklopedia, Helsinki Media 1994, 2. p., ISBN 951-875-521-3</ref>. Keskukseksi tuli Rooman keisarin [[Konstantinus I Suuri|Konstantinus Suuren]] (n. 274–337) vuonna 330 Bosporin rannalla sijainneen [[Byzantion]] nimisen kreikkalaiskaupungin paikalle perustama [[Konstantinopoli]]n kaupunki (Istanbul). Konstantius SuuriKonstantinus kohotti sen uuden keisarillisen Rooman ja uuden pyhän Jerusalemin paikaksi. [[Kristinusko]]sta tehtiin valtion uskonto ja Konstantinopolista tuli Bysantin keisarikunnan keskus. Taiteilijoita ja oppineita tuli sinne eri puolilta Eurooppaa ja Lähi-idästä.<ref name="lkt" />Sinne koottiin kaikkialta maailmasta antiikin kuuluisia taideteoksia ja rakennettiin upeita palatseja ja kirkkoja. <ref>Hans Furuhagen: Bysantin taide, Antiikki s. 228, Fokus Taide osa 1 – Taidehistoria – maailmantaide muinaisuudesta nykyaikaan 2. p., Otava 1973, ISBN 951-1-00336-4]</ref>
 
Ensimmäisinä vuosisatoina Konstantinopoli oli oikeastaan vanhan Rooman jatke. Roomalaisia basilikoja rakennettiin, roomalaisia muistomerkkejä pystytettiin kuten esimerkiksin Theodosiuksen obeliski vuonna 390. Keisari [[Justinianus I]]:n (521-565) ajasta alkoi erikoisleimaisen bysantin kultuurin kehittyminen ja roomalaiset perinteet menettivät vaikutuksensa. Bysantin kulttuuri omaksui kreikankielen ja kreikkalaiset perinteet.<ref>Hans Furuhagen: Bysantin taide, Antiikki s. 229, Fokus Taide osa 1 – Taidehistoria – maailmantaide muinaisuudesta nykyaikaan 2. p., Otava 1973, ISBN 951-1-00336-4]</ref>