Ero sivun ”Puolan sota” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 7874109, jonka teki MastiBot (keskustelu) -väärät iw:t pois
p kh
Rivi 4:
'''Puolan sota''' (myös ''toinen Puolan sota'') oli sota [[Puola]]n ja [[Ruotsi]]n välillä vuosina 1600–1629. Sodan syynä oli aikaisempi [[Sigismund]]in ja [[Kaarle-herttua]]n (myöhemmin Kaarle IX) [[Sigismundin ja Kaarlen valtataistelu|kamppailu Ruotsin valtaistuimesta]] sekä [[Saksalainen ritarikunta|Saksalaisen ritarikunnan]] jättämän [[Baltian valtatyhjiö|valtatyhjiön hallinta Baltiassa]]. Sota jakautui neljään eri osaan, joiden välissä oli [[aselepo]]ja. Se oli myös osa suurempaa ns. [[Kuusikymmenvuotinen sota|kuusikymmenvuotista sotaa]] (1598–1661) Ruotsin ja Puolan välillä. Samaan sotaan kietoutui vielä [[Puolan–Venäjän sota (1605–1618)|Puolan ja Moskovan välinen sota 1605–18]], jossa ruotsalaisia taisteli välillä venäläisten rinnalla sekä Ruotsin ja Venäjän välinen sota (ns. [[Inkerin sota]]) 1611–17.
 
==Alkuvaihe Liivinmaalla 1600-111600–11==
[[Kuva:Riian piiritys 1601.jpg|thumb|left|300px|J. Lautuksen vuonna 1603 piirtämä kuva vuoden 1601 Riian piirityksestä.]]
[[kuva:Charles_IX_of_Sweden.jpg|thumb|Kaarle IX]]
Puolan sota alkoi vuonna 1600, kun Sigismund päätti valloittaa [[Eestinmaa]]n Ruotsilta. Vaikka puolalaiset luulivat valloituksen olevan helppo, sotaonni kääntyi ja Ruotsi valtasi suurimman osan Puolan [[Liivinmaa]]sta. Alkuvuonna 1601 puolalaiset saivat apuvoimia ja löivät ruotsalaiset [[Kokenhausenin taistelu]]ssa, ja hyökkäysvuoro vaihtui. 1602 Ruotsin hallinnassa oli enää Pohjois-Liivinmaan suurimmat kaupungit ja 1604 enää [[Tallinna]], [[Narva]] ja [[Pärnu]].
 
Puolan sota alkoi vuonna 1600, kun Sigismund päätti valloittaa [[Eestinmaa]]n Ruotsilta. Vaikka puolalaiset luulivat valloituksen olevan helppo, sotaonni kääntyi ja Ruotsi valtasi suurimman osan Puolan [[Liivinmaa]]sta. Alkuvuonna 1601 puolalaiset saivat apuvoimia ja löivät ruotsalaiset [[Kokenhausenin taistelu]]ssa, ja hyökkäysvuoro vaihtui. 1602 Ruotsin hallinnassa oli enää Pohjois-Liivinmaan suurimmat kaupungit ja 1604 enää [[Tallinna]], [[Narva]] ja [[Pärnu]].
Kesällä 1605 Ruotsi kokosi uuden sotavoiman ja nousi maihin [[Riika|Riian]] lähellä, joka oli tarkoitus vallata ja piiritettiinkin. Puolalaisten piiritetyn kaupungin avuksi lähettämä armeija löi perinpohjaisesti kolmekertaa suuremman Ruotsin armeijan 27.9.1605 [[Kirkholman taistelu]]ssa ja Kaarle IX vältti niukasti vangiksi joutumisen. Tämän jälkeen sota jatkui hiljaisempana vuoteen 1608, jolloin ruotsalaiset hyökkäsivät uudestaan kreivi [[Ernst von Mansfeld]]in johtamana, mutta puolalaiset torjuivat tämänkin yrityksen. Aselepo solmittiin 1611 kun Kaarle IX kuoli ja kummatkin maat keskittyivät hyötymään Venäjän [[Venäjän historia#Sekasorron aika ja Romanovit|sekasorron ajasta]].
 
Kesällä 1605 Ruotsi kokosi uuden sotavoiman ja nousi maihin [[Riika|Riian]] lähellä, joka oli tarkoitus vallata ja piiritettiinkin. Puolalaisten piiritetyn kaupungin avuksi lähettämä armeija löi perinpohjaisesti kolmekertaakolme kertaa suuremman Ruotsin armeijan 27.9.1605 [[Kirkholman taistelu]]ssa ja Kaarle IX vältti niukasti vangiksi joutumisen. Tämän jälkeen sota jatkui hiljaisempana vuoteen 1608, jolloin ruotsalaiset hyökkäsivät uudestaan kreivi [[Ernst von Mansfeld]]in johtamana, mutta puolalaiset torjuivat tämänkin yrityksen. Aselepo solmittiin 1611 kun Kaarle IX kuoli ja kummatkin maat keskittyivät hyötymään Venäjän [[Venäjän historia#Sekasorron aika ja Romanovit|sekasorron ajasta]].
 
==Farensbach 1616–18==
Rivi 19 ⟶ 20:
==Liivimaan valtaus ja sota Preussissa 1625–29==
[[kuva:Gustav_II_of_Sweden.jpg|thumb|Kustaa II Aadolf]]
Sotatoimia jatkettiin kesällä 1625. Kesän aikana Ruotsi valtasi Väinäjoen rantojen linnat, ([[Väinänlinna]]a lukuun ottamatta), sekä [[Tartto|Tarton]]. Tammikuun 7. päivänä [[Puola-Liettua]]n ja Ruotsin armeijat kohtasivat [[Wallhofin taistelu]]ssa, jossa muu armeija seurasi vierestä, kun [[hakkapeliitat]] kokeilivat Kustaan uutta taktiikkaa, [[atakki]]a, ja murskasivat vastustajansa, jonka jälkeen maaliskuussa solmittiin uusi aselepo.
 
Ruotsi jatkoi hyökkäystään jo seuraavana kesänä 1626. Tällä kertaa kohde valittiin etelämpää, [[Preussi]]n rannikolta, ja [[Veiksel]]in suistosta onnistuttiinkin valtaamaan linnoja. Sota raivosi Veikselin alajuoksulla kolme vuotta, ja tuhosi pahoin seutua. 1629 ruotsalaiset etenivät [[Varsova]]a kohti, mutta heidät pysäytti yhdistynyt [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|saksa]]lais-puolalainen armeija 27.6. [[Stuhmin taistelu]]ssa. Syyskuun 16. [[Altmarkin rauha|solmittiin välirauha]] kuudeksi vuodeksi [[Altmark]]issa, mikä vapautti Kustaan osallistumaan [[Kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotiseen sotaan]] Saksassa. Ruotsi sai koko Liivinmaan ja useiden Preussin satamien tullitulot (600 000 [[riikintaaleri]]a), jotka muodostivat kolmasosan Ruotsin budjetista tulevina vuosina.