Ero sivun ”Pällilä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ak: Uusi sivu: {{Kaupunki2 | virallinen_nimi = Pällilä<br />Вишнёвка | kuva_taivaanranta = | kuvakoko = | kuvateksti = | kuva_kartta = ... |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 52:
}}
'''Pällilä''' (v:een 1948 {{K-ru|Пяллиля}} ja v:sta 1948 Вишнёвка '''Višnevka''')<ref>{{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke = Karjalan kannas. Autoilijan tiekartta 2002 | Mittakaava = 1:250 000 | Selite = historialliset suomalaiset paikannimet | Julkaisija = Diskus Media | Julkaisupaikka = Sankt-Peterburg | Ajankohta = 2002 }}</ref> on kylä [[Yskjärvi|Yskjärven]] itärannalla [[Kyyrölä (Viipurin piiri)|Kyyrölän]] kunnassa [[Leningradin alue]]ella [[Venäjä]]llä. Pällilä kuuluu [[Suomi|Suomen]] [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]] [[luovutetut alueet|luovuttamiin alueisiin]] ja se oli Suomelle kuuluessaan osa [[Muolaa]]n kuntaa.
== Historia ==
=== Kyläkuva ===
Päälilä sijaitsi Muolaan keskisassa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/muolaa/muolaankart.htm | Nimeke = Muolaa v. 1939 | Tekijä = Rapo Seppo | Julkaisu = Luovutettukarjala.fi | Ajankohta = 3.9.2000 | Viitattu = 14.1.2010 }}</ref> aivan kirkonkylän [[Kirkkoranta|Kirkkorannan]] eteläpuolella, jonne oli matkaa noin kaksi kilometriä.<ref name="Karjalan kartat">{{Kirjaviite | Tekijä = Toim. Jaatinen Martti | Nimeke = Karjalan kartat | Vuosi = 1997 | Sivu = 37 & 71 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 951-31-0972-0 }}</ref> Pällilän naapurikyliä olivat lännessä [[Kyyrölä]], etelässä [[Leirilä]], idässä [[Hattula (Muolaa)|Hattula]] ja pohjoisessa Kirkkoranta ja [[Turulila]].<ref name="Karjalan kartat"/>
Rivi 65 ⟶ 63:
=== Sota-aika ===
Pällilän väestö evakuoitiin läntisempään Suomeen heti [[talvisota|talvisodan]] alettua vuonna 1939.<ref>Sarkanen 1952, s. 400</ref> Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin [[jatkosota|jatkosodan]] alussa 1941 ja kylän asukkaat pääsivät palaamaan raunioituneeseen kotikyläänsä. Jälleenrakennus keskeytyi vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylän asukkaat evakuoitiin uudelleen. Rauhanteossa kylä jäi taas Neuvostoliiton puolelle.
| |||