Wikipedia

Ero sivun ”André Franquin” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Xqbot (keskustelu | muokkaukset)
botit
195 438 muokkausta
p Botti lisäsi: wa:André Franquin
Suomennettuja albumeja
Rivi 1:
[[Kuva:Franquin nimikirjoitus.jpg|200px|thumb|right|Franquinin [[signeeraus]]]]
'''André Franquin''' ([[3. tammikuuta]] [[1924]] –– [[5. tammikuuta]] [[1997]]) oli tunnettu [[belgia]]lainen sarjakuvataiteilija. Hän kuuluisimmat luomuksensa olivat [[Niilo Pielinen]] ja [[Marsupilami]]. Hän piirsi myös sarjakuvaa [[Piko ja Fantasio]] vuosina 1947–1969.
 
Franquin opiskeli piirtämistä [[École Saint-LucissaLuc]]issa vuonna 1943, mutta koulu jouduttiin sulkemaan sodan takia. Sen jälkeen hän oli [[Bryssel]]issä töissä lyhytikäisessä animaatiostudiossa CBA. Siellä hän kuitenkin tapasi useita tulevia ammattitovereitaan. Heitä olivat [[Morris]] eli Maurice de Bevere, [[Lucky Luke]]n luoja, REF eli [[René Follet]], [[Peyo]] eli Pierre Culliford, joka on tunnetuin [[Smurffit|smurffeista]] ja Eddy Paape. CBAn konkurssin jälkeen kaikki neljä menivät töihin [[Spirou]]-lehteen.
 
Tuolloin tätä joukkoa (Peyo pois lukien) luotsasi Joseph Gillain ([[Jijé]]), joka oli muuttanut osan kodistaan työtilaksi nuorille sarjakuvapiirtäjille. Jijé tuotti tuohon aikaan monta eri sarjakuvaa, joita julkaistiin ''Journal de Spirou''ssa. Ryhmä tunnetaan usein nimellä ''bande des quatre'' (neljän kopla) ja heidän kehittämäänsä tyyliä alettiin myöhemmin kutsua Marcinellen koulukunnaksi. Marcinelle oli yksi Brysselin esikaupunkialueista, jossa Spiroun kustantaja [[Dupuis]] siihen aikaan sijaitsi.
Rivi 12:
Vuonna 1957 Spiroun päätoimittaja ''Yvan Delporte'' ideoi Franquinille antisankarin Niilo Pielinen (''Gaston Lagaffe'', gaffe tarkoittaa ranskaksi kömpelystä). Lopulta tästä täytesarjaksi kaavaillusta hahmosta tuli niin suosittu, että se sai oman viikoittaisen sivunsa.
 
1960-luvun alussa Franquin kärsi muutaman vuoden ajan depressiosta, jonka takia hän lopetti hetkeksi Pikon ja Fantasion piirtämisen (kesken tarinaa ''Bretzelburgin radioamatööri''). Niilo Pielistä hän piirsi masennuksestaan huolimatta. Vuonna 1967 Franquin luovutti kokonaan Pikon ja Fantasion piirtämisen [[Jean-Claude Fournier]]ille. Niilo Pielinen alkoi painottua törmäilyhuumorin sijasta koko ajan enemmän Franquinille tärkeisiin aiheisiin kuten [[pasifismi]]in ja [[luonnonsuojelu]]un. Niiloa hän piirsi kuolemaansa saakka.
 
Suomessa Franquinin sarjakuvat tulivat lukijoille tutuiksi sarjakuvalehdistä [[Ruutu]] ja [[Non Stop (sarjakuvalehti)|Nonstop]].
 
Suurin muutos Franquinin tuotannossa tapahtui 1977 hermoromahduksen jälkeen. Silloin hän alkoi työstää satiirista ''Idées noires'' -sarjakuvaansa (julkaistu suomeksi nimellä [[Mustat sivut]]), joka oli sävyltään paljon synkempi.
 
== Suomennettuja albumeja ==
 
* {{Kirjaviite | Nimeke=Mustat sivut | Selite=(Idées noires, 1981.) Suomennos: Timo Reenpää | Julkaisija=Oulun sarjakuvaseura | Vuosi=1984 (3. lisäpainos 1992) | Tunniste=ISBN 951-99539-3-0}}
 
{{Edeltäjä-seuraaja|Logo=
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/André_Franquin”