Avaa päävalikko

Muutokset

Ei muutosta koossa, 13 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Kalmarin unionin lähestyessä loppuaan tilanne itärajalla alkoi kärjistyä. [[Moskovan suuriruhtinaskunta|Moskovan]] yhdistäessä Venäjän 1478 alkoivat itänaapurit kiinnittää huomiota suomalaiseen asutukseen, joka oli siirtynyt yli [[Pähkinäsaaren rauha]]ssa sovittujen rajojen. Moskovasta vaadittiin rajan tarkistamista, jolloin vuonna 1475 alettiin rakentaa [[Olavinlinna]]a ja [[Viipuri]]n kaupungin ympärille muuria, jotta raja pystyttäisiin turvaamaan.
 
Ruotsi oli koko Kalmarin unionin ajan jakautunut unionin kannattajiin ja vastustajiin. Vastustajat katsoivat, että unioni tukee Tanskan etuja. Unionin hallitsija Hannu-kuningas liittoutui tämän jälkeen Venäjän kanssa. Kyseinen tilanne johti sotaan vuonna 1495. Venäläiset piirittivät Viipurin, joka puolustautui menestyksekkäästi Knut Possen johdolla . Venäläisten perääntymiseen liittyy tarina Viipurin pamauksesta. Myös Pietari Kylliäisen puolustaman Olavinlinnan piiritys epäonnistui. Alkuvuodesta [[1496]] venäläinen hyökkäysosasto, jonka miesvahvuudeksi mainitaan 200 ratsumiestä, kuitenkin tunkeutui Savon kautta Hämeeseen, teki hävitystyötä polttaen muun muassa [[Hattula]]n kirkon ja peräytyi ennen kuin Turusta lähetetyt joukot tavoittivat sen.
 
[[Luokka:Suomen keskiaika]]
Rekisteröitymätön käyttäjä