Ero sivun ”Vanha viha” versioiden välillä

26 merkkiä poistettu ,  15 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p
'''Vanha viha''' on nimitys Ruotsin[[Ruotsi]]n ja Venäjän[[Venäjä]]n väliselle sodalle, joka käytiin n. [[1495]] - [[1497]]. Joskus nimitystä ''vanha viha'' on käytetty vuosien 1570 - 1595 Ruotsin ja Venäjän 25-vuotisesta sodasta, mutta sen yleisempi nimitys on [[pitkä viha]]. Sota liittyi Ruotsin ja Venäjän rajaerimielisyyksiin, sekä Ruotsin ja Tanskan kiistaan Kalmarin unionin herruudesta ja tanskalaisen unionikuningas [[Hannu (Tanska)|Hannun]]n Venäjänkiistaan kanssa[[Kalmarin solmimaanunionin]] liittoonsäilymisestä. Sodan aikana Suomea, varsinkin [[Häme]]ttä ja [[Savo]]a, hävitettiin pahasti. Sotaan liittyy myös kuuluisa [[Viipurin pamaus]] ([[1495]]). Sota ei johtanut rajamuutoksiin.
 
==Sodan taustat==
 
Kalmarin Unioninunionin lähestyessä loppuaan tilanne itärajalla alkoi kärjistyä. [[Moskovan suuriruhtinaskunta|Moskovan]] yhdistäessä Venäjän 1478 alkoivat itänaapurit kiinnittää huomiota suomalaiseen asutukseen, joka oli siirtynyt yli [[Pähkinäsaaren rauhassarauha]]ssa sovittujen rajojen. Moskovasta vaadittiin rajan tarkistamista, jolloin vuonna 1475 alettiin rakentaa Olavinlinnaa[[Olavinlinna]]a ja Viipurin[[Viipuri]]n kaupungin ympärille muuria, jotta raja pystyttäisiin turvaamaan. Ruotsi oli koko Kalmarin unionin ajan jakautunut sen kannattajiin ja vastustajiin. Vastustajat katsoivat, että unioni tukee Tanskan etuja. Unionin hallitsija liittoutui tämän jälkeen Venäjän kanssa, jonka tarkoituksena oli poistaa unioninvastaisuus, samalla itärajaa tarkastettiin. Kyseinen tilanne johti sotaan vuonna 1495. Venäläiset näyttivät menestyvät piirittäen Viipurin, mutta Viipurin pamauksena tunnettu tapahtuma ajoi venäläiset pakoon. Myös Olavinlinnan piiritys epäonnistui. Alkuvuodesta [[1496]] venäläinen hyökkäysosasto, jonka miesvahvuudeksi mainitaan 200 ratsumiestä, kuitenkin tunkeutui Savon kautta Hämeeseen, teki hävitystyötä polttaen muun muassa [[Hattula]]n kirkon ja peräytyi ennen kuin Turusta lähetetyt joukot tavoittivat sen.
 
Ruotsi oli koko Kalmarin unionin ajan jakautunut unionin kannattajiin ja vastustajiin. Vastustajat katsoivat, että unioni tukee Tanskan etuja. Unionin hallitsija Hannu-kuningas liittoutui tämän jälkeen Venäjän kanssa. Kyseinen tilanne johti sotaan vuonna 1495. Venäläiset piirittivät Viipurin, joka puolustautui menestyksekkäästi Knut Possen johdolla . Venäläisten perääntymiseen liittyy tarina Viipurin pamauksesta. Myös Pietari Kylliäisen puolustaman Olavinlinnan piiritys epäonnistui. Alkuvuodesta [[1496]] venäläinen hyökkäysosasto, jonka miesvahvuudeksi mainitaan 200 ratsumiestä, kuitenkin tunkeutui Savon kautta Hämeeseen, teki hävitystyötä polttaen muun muassa [[Hattula]]n kirkon ja peräytyi ennen kuin Turusta lähetetyt joukot tavoittivat sen.
 
[[Luokka:Suomen keskiaika]]
Rekisteröitymätön käyttäjä