Ero sivun ”Bysantin taide” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kirjoitusvirheen korjaus |
lisäyksiä |
||
Rivi 5:
Bysantin keisarikunnan nousu alkoi [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] rappeutumisesta 200-luvulla<ref name="lkt">Bysantti, Lasten kuvitettu tietosanakirja – Uuden ajan kuvaensyklopedia, Helsinki Media 1994, 2. p., ISBN 951-875-521-3</ref>. Keskukseksi tuli Rooman keisarin [[Konstantinus I Suuri|Konstantinus Suuren]] (n. 274–337) vuonna 330 Bosporin rannalla sijainneen [[Byzantion]] nimisen kreikkalaiskaupungin paikalle perustama [[Konstantinopoli]]n kaupunki (Istanbul). Konstantius Suuri kohotti sen uuden keisarillisen Rooman ja uuden pyhän Jerusalemin paikaksi. [[Kristinusko]]sta tehtiin valtion uskonto ja Konstantinopolista tuli Bysantin keisarikunnan keskus. Taiteilijoita ja oppineita tuli sinne eri puolilta Eurooppaa ja Lähi-idästä.<ref name="lkt" />Sinne koottiin kaikkialta maailmasta antiikin kuuluisia taideteoksia ja rakennettiin upeita palatseja ja kirkkoja. <ref>Hans Furuhagen: Bysantin taide, Antiikki s. 228, Fokus Taide osa 1 – Taidehistoria – maailmantaide muinaisuudesta nykyaikaan 2. p., Otava 1973, ISBN 951-1-00336-4]</ref>
Ensimmäisinä vuosisatoina Konstantinopoli oli oikeastaan vanhan Rooman jatke. Roomalaisia basilikoja rakennettiin, roomalaisia muistomerkkejä pystytettiin kuten esimerkiksin Theodosiuksen obeliski vuonna 390. Keisari [[Justinianus I]]:n (521-565) ajasta alkoi erikoisleimaisen bysantin kultuurin kehittyminen ja roomalaiset perinteet menettivät vaikutuksensa. Bysantin kulttuuri omaksui kreikankielen ja kreikkalaiset perinteet.<ref>Hans Furuhagen: Bysantin taide, Antiikki s. 229, Fokus Taide osa 1 – Taidehistoria – maailmantaide muinaisuudesta nykyaikaan 2. p., Otava 1973, ISBN 951-1-00336-4]</ref>
Bysantin taide oli täysin keisarin hovin ja kirkon taidetta. Kuvattiin taivaallisia asioita ja maallista valtaa. Aiheet olivat pääasiassa uskonnollisia. Tältä ajalta on peräisin [[sädekehä]] [[enkeli]]en ja Jeesuksen pään ympärillä. Kristuksen puoli- tai kokovartalokuvista käytettiin nimitystä [[Pantokrator]] eli Kristus kaikkivaltias. Tyyli oli koristeellista, jäykkää, klassisen ja itämaisen sekoitusta. Henkilöt kuvattiin suoraan edestä seremonialliseen tapaan. Taustalla näkyy [[Varhaiskristillinen taide|varhaiskristillinen]] ja [[myöhäisantiikki|myöhäisantiikin]] vaikutus. Tausta esitettiin viitteellisesti, [[perspektiivi]] ja syvyysvaikutelma ilmeni vain vaatteiden laskoksista. [[Mosaiikki]]työt, seinämaalaukset ja [[ikoni]]t olivat tärkeimmät taidemuodot. Uutena mukaan tuli [[kirjamaalaus]].<ref name="jy" />▼
▲Bysantin taide oli täysin keisarin hovin ja kirkon taidetta. Kuvattiin taivaallisia asioita ja maallista valtaa. Aiheet olivat pääasiassa uskonnollisia. Tältä ajalta on peräisin [[sädekehä]] [[enkeli]]en ja Jeesuksen pään ympärillä. Kristuksen puoli- tai kokovartalokuvista käytettiin nimitystä [[Pantokrator]] eli Kristus kaikkivaltias. Tyyli oli koristeellista, jäykkää, klassisen ja itämaisen sekoitusta. Henkilöt kuvattiin suoraan edestä seremonialliseen tapaan. Taustalla näkyy [[Varhaiskristillinen taide|varhaiskristillinen]] ja [[myöhäisantiikki|myöhäisantiikin]] vaikutus.
==Historiaa==
Rivi 31 ⟶ 29:
[[Tiedosto:Aya sofya.jpg|thumb|[[Hagia Sofia]]]]
Kirkot olivat keskeisiä rakennuksia. Pääasiallisia kirkkotyyppejä olivat [[Basilika (arkkitehtuuri)|basilikat]] ja [[keskeisrakennus|keskeiskirkot]]. Kirkkojen tunnuspiirteitä olivat [[kupoli]]t, joiden holvauksissa yleisin muoto oli [[pendentiivitekniikka]]. Koristelu oli niukkaa. Rakennusten ulkopuolella rappausta ei käytetty, tiilen ja kiven yhdistelmät olivat lähes ainoat koristeet. Sisäpuolelta kirkot olivat kuitenkin juhlavasti koristeltuja pääasiassa hienoin mosaiikkikuvioin. Kuuluisin rakennus on [[Hagia Sofia]]n kirkkorakennus (532–537) Istanbulissa.<ref name="jy" />, joka oli mahtavine kupukattoineen 500-luvun suurin rakennusihme. "Salomo, olen voittanut sinut!" kerrotaan keisari Justinianuksen huudahtaneen kirkkoa vihkiessään.<ref>Lauri Santamäki, Ilmari Heikinheimo s. 59</ref>
==Mosaiikkitaide==
Rivi 40 ⟶ 38:
==Lähteet==
* Lauri Santamäki, Ilmari Heikinheimo: Auroin, miekoin, miettehin – Kansakoulun historian oppikirja, WSOY 1965
* Eija Kämäräinen: Taidehistoria s. 740, Pikkujättiläinen WSOY 1986, ISBN 951-0-12416-8
* Bysantti, Lasten kuvitettu tietosanakirja – Uuden ajan kuvaensyklopedia. Helsinki Media 1994, 2. p. ISBN 951-875-521-3
| |||