Ero sivun ”Kuluntalahden siirtorata” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tve4 (keskustelu | muokkaukset)
p wfix
päivämäärien muotokorjauksia + linkkejä; puhekielisiä ilmauksia korjattu
Rivi 26:
VR Kuluntalahden asemalla oli rataan liittyvä oma sivuraide, jolle yhtiön veturit saivat tulla esimerkiksi myöhempää ulkopuoliseen käyttöön tai konepajakorjaukseen menoa varten. Tältä raiteelta eteenpäin niitä kuitenkin siirrettiin VR:n kalustolla.
 
Leveäraiteinen siirtorata toimi puutavaran siirtoreittinä [[Nuasjärvi|Nuasjärven]] Kuluntalahdesta [[Oulujärvi|Oulujärven]] Jormuanlahteen ohi Kajaaninjoen voimalaitosten. Rata valmistui ja otettiin käyttöön vuonna [[1952]]. Radalta oli yhteys [[Iisalmi–Kontiomäki-rata|Iisalmi–Kontiomäki-radalle]] [[Kuluntalahden rautatieasema]]lle. Radan toiminta päättyi [[uitto]]toiminnan loputtua Nuasjärvessä ja Oulujärvessä 1980-luvun alussa [[Kajaanin sellutehdas|Kajaanin sellutehtaan]] lopettamisen vuoksi. Suurin osa radan rakenteista on purettu. Ratapohja toimii talvisin virallisena moottorikelkkareittinä.
 
==Kalusto==
Rivi 32:
 
===Veturit===
* [http://vaunut.org/kuvasivu/20169 Valmet Move5, (Vdm5)], Valmistusnumero: 503, käytössä: [[1.3. maaliskuuta]] [[1951]]-[[28.8. elokuuta]] [[1979]] (veturi rikkoutui). Veturissa oli keskuspuskimet sivupuskimien lisäksi.
* [http://vaunut.org/kuvasivu/44674 Valmet Move51m, (Vv 14, Tve3)] Valmistusnumero: 507, valmistusvuosi: 1952, hankittu vuonna 1981, ja oli käytössä vain vuonna 1982 (radan toiminta loppui). Veturissa vain sivupuskimet.
 
Rivi 39:
Vetureita varten oli Kuluntalahdessa kaksipilttuinen vuonna 1955 rakennettu veturitalli, joka nykyään toimii autokorjaamona. Talli on kolmas järjestyksessä: ensimmäisen tallin vei kesken rakentamista Metsähallitus omaan käyttöönsä, ja tallin virkaa hoiteli vuosien ajan viitostien vanha sillanalus.
 
Vanhemman veturin ongelmana oli rikkoutumisherkkä vaihdelaatikko; perusvikaa ei saatu korjattua koskaan, vaan veturia varten oli kaksi vaihdelaatikkoa joista toinen oli veturissa ja toinen varalla. Näin onnistuttiin keplottelemaanselvittiin aina elokuun [[1979]] loppuun, jolloin veturin koneisto rikkoutui pysyvästi.
 
Tämä veturi oli alun perin veturinvihreä, mutta se maalattiin jo ensimmäisessä peruskorjauksessaan VR:n vakioväreihin, joilla toinen veturi oli maalattu jo tehtaalla. Veturin haki linjalta pois paikalle tilattu VR:n pienveturi. Veturi jäi makaamaan Kuluntalahden sivuraiteelle radan loppuajaksi.
Rivi 61:
Jormualla haarautuman muodosti sivuraide, jolle tyhjä runko hinattiin. Rannan puoleisen vaihteen avulla täyden junan edessä saapunut veturi pystyi kiertämään tyhjän rungon taakse. Menettely oli siis aivan erilainen kuin [[Honkataipaleen rata|Honkataipaleella]] jossa veturi väisti täyttä runkoa sivuraiteelle ns. [[mustalainen (rautatieliikenne)|mustalaisen]] avulla ja palasi sitten rungon taakse kiinnittymään jarruvaijeriin.
 
Jormualla oli aluksi [[sotakorvaus]]teollisuudelta saadut kaivosvinssit vaunujen nostamista ja laskemista varten, mutta ne pettivät jo liikenteen aluksi; vaunuroikat jouduttiin laskemaan veteen ja vetämään ylös veturilla, mikä hidasti työtä kovasti. Vuonna [[1954]] uusiksi vinsseiksi saatiin 70 kilowatin tehoiset Schuckertin kaivosvinssit. Vinsseihin liitettiin hiukan myöhemmin TV-valvonta ohjausta varten.
 
Radalla oli lisäksi oma sisäinen puhelinlinjansa. Kuluntalahden toimistolla oli ulos menevä puhelinlinja.
Rivi 70:
Kun ensimmäinen runko oli lastattu, veturi kytkeytyi sen eteen ja veti sen Jormualle; täällä veturi irtautui ja kiersi vaihteen kautta toiselle raiteelle siellä odottaneen tyhjän rungon taakse. Samaan aikaan kun veturi alkoi työntää tyhjää runkoa Kuluntalahteen laskivat vinssit täyden rungon veteen; vaunut tyhjenivät itsestään ja [[keluuvene]]in varustetut uittomiehet ohjailivat tukkiniput eteenpäin. Niistä koottiin hinausletkoja jotka sitten hinaaja vei edelleen.
 
Sillä välin Kuluntalahdessa nosturi oli täyttänyt toisenkin junarungon; junarunkoa siirrettiin vinsseillä eteenpäin sitä mukaa kun vaunut täyttyivät. Jormualta palaava veturi työnsi tuomansa rungon vapaalle lastausraiteelle ja siirtyi täyden rungon eteen.
veturi työnsi tuomansa rungon vapaalle lastausraiteelle ja siirtyi täyden rungon eteen.
 
Näin liikenne sujui varsin juohevasti; vaihdelaatikon oikuttelukaan ei ajan mittaan haitannut, koska asentajat oppivat varsin liukkaastinopeasti vaihtamaan varalaatikon veturiin.
 
Vaikka virallista matkustajaliikennettä radalla ei koskaan ollutkaan, epävirallista riitti. Paikallinen asujaimisto oppi nopeasti arvostamaan yhteistyötä, josta tulikin molemminpuolista.
Rivi 80 ⟶ 79:
 
===Radan loppu===
Vuonna [[1980]] rataa uusittiin ja sepelöitiin; samoin Jormuan vanhat vinssit nykyaikaistettiin ja niille rakennettiin parannettu käyttäjänkoppi jolloin TV-valvonnasta voitiin luopua, mutta työ osoittautui lopulta turhaksi, koska liikenne jäi yhteen koejunaan vuoden [[1981]] aikana.
 
Rata purettiin vähin erin seuraavien vuosien aikana.