Ero sivun ”Kouran Louhi” versioiden välillä

Vaikka Louhi yhdistyi jo toisen kerran Jymyyn, ei sitä koskaan oltu poistettu [[yhdistysrekisteri]]stäyhdistysrekisteristä ja sillä oli aina ollut oma talous, joten käytännössä kyseessä oli vain yhteistyösopimus, jolla voitiin järjestää urheilijoiden asioita esimerkiksi liittoon. Jymyyn liittymisestä alkoi Louhen uusi nousu. Vuonna 1970 Louhi aloitti bingotoiminnan, joka kohensi seuran taloutta ja myöhemmin pidetty tukkikeräys tuotti hyvin. Louhi järjesti hiihto- ja juoksukilpailuja ja rakensi jääkiekkokaukalon. Vuonna 1973 seurantoiminnassa olivat pesäpallo-, luistelu, hiihto- ja yleisurheilujaostot. Nousukausi huipentui pesäpallojoukkueen nousuun toiseksi korkeimmalle tasolle. Joukkue kuitenkin hajosi vuonna 1974, ja samalla innostus laantui koko seurassa. 1960-luvulta seuran puheenjohtajana ollut Eero Ylimäki lopetti vuonna 1976. Samalla Louhen toiminta väheni koko ajan vuodesta 1976 ja 1980-luvun alkupuolella seura vietti muutaman vuoden hiljaiseloa.<ref name="s199"/> Tosin vuonna 1976 Louhi aloitti harrastelentopallotoiminnan ja järjesti kylien välisiä hiihto- ja luistelukilpailuja. Suurimpina syinä Louhen toiminnan laskuun olivat pettymykset pesäpallotoiminnan taantumiseen ja Nurmon Jymyyn.<ref name="s241"/>

Vuoden 1970 seuraliitoksen vuoksi Louhen pesäpalloilijat pelasivat jälleen Jymyn riveissä.<ref name="s127" /> Kauden 1973 päätteeksi Louhen miesten joukkue nousi historiallisesti suomen toiseksi korkeimmalle sarjatasolle eli [[Pesäpallon suomensarja|Suomensarjaan]]. Menestykseen vaikutti suuresti joukkuetta vuodesta 1971 asti vetänyt Oiva Lilli. Myös seuran puheenjohtajana ja joukkueenjohtajana toiminut Arvo Huovinen innosti pelaajia. Itse joukkue koostui sellaisista veneskoskelaisista ja muualtakin Nurmosta tulleista pelaajista, jotka eivät vielä mahtuneet Jymyn kahteen joukkueeseen. Louhen joukkueessa pelasivat Arto Järvelä, Juhani Yli-Hirvelä, Mauri Niemistö, Matti Niemissalo, Kalervo Haapasalmi, Oiva Lilli, Jaakko Ranta, Olli Ritari, Aulis Yli-Kortesniemi, Markku Yli-Hirvelä, Juhani Risku ja lukkarina Erkki Viitala. Suomensarjaan nousussa esteenä oli Nurmon Jymyn ykkösjoukkueen pelaaminen siellä. Koska Louhi kuului Jymyyn, se ei sääntöjen mukaan voinut nousta sarjaan. Tuon vuoksi toistakymmentä miestä irtautui Jymystä itsenäiseksi Louheksi. Joukkueelle myönnettiinkin sarjapaikka Suomensarjaan kaudeksi 1974.<ref name="s241"/>

Suomensarjajoukkueen hajoamisen jälkeen seuraavan kerran pesäpalloa Louhen nimissä pelattiin vasta kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Tosin jo vuonna 1990 Louhi voitti lajissa Nurmon kunnan puulaakimestaruuden.<ref name="s241"/> Varsinaisesti toiminta alkoi uudelleen kuitenkin vasta vuonna 1996, jolloin Louhi osallistui perussarjaan. Kaudeksi 2002 Louhi nousi maan neljänneksi korkeimmalle sarjatasolle eli [[Pesäpallon maakuntasarja|maakuntasarjaan]]. Samalla [[Ykköspesis]]tä pelannut Nurmon Jymy teki sen kanssa farmisopimuksen. Maakuntasarjassa Louhen pelinjohtajana toimi Aarno Paski. Ottelut joukkue pelasi puoliksi Kouran ja [[Skaala-areena|Hyllykallion]] kentillä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ilkka.fi/arc_article.jsp?article=37047& | Nimeke = Jymy ja Kouran Louhi tekivät farmisopimuksen| Julkaisija = Ilkka| Viitattu = 7.1.2010}}</ref> Louhen sijoitus oli länsilohkon kahdeksas eli viimeistä edellinen. Kausi jäi Louhen ainoaksi maakuntasarjassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ftp.pesis.fi/mmk02la.txt | Nimeke = Maakuntasarja länsilohko 2002 | Julkaisija = Pesäpalloliitto| Viitattu = 7.1.2010}}</ref>

Selite = Pesäpallossa parhaitten joukossa| Julkaisupaikka = Vaasa| Julkaisija =Ykkös-Offset Oy | Tunniste =ISBN 951-96810-1-9 | Viitattu = 20.12.2009 }}</ref> Vuonna 1979 Louhi tarjosi urheilukenttää Nurmon kunnan ostettavaksi, ja nykyisin kenttä kuuluu [[Seinäjoki|Seinäjoen kaupungille]].<ref name="s199" /><ref name="s88" />

Ajatus Kouran liikuntatilojen kohentamisesta lähti liikkeelle vuonna 1976, mutta vasta vuonna 1985 suunnitelma alkoi edetä. Hallin koosta ja sijainnista käytiin kiivasta keskustelua. Sijaintivaihtoehtoja olivat Kouran koulu ja urheilukenttä. Aluksi hallin piti olla laajempi rakennus, mutta jatkokäsittelyssä se pieneni liikuntatilaksi. Alussa siihen oltiin toivottu muun muassa terveyspalveluita ja paloasemaa. Aluksi kouralaiset olisivat halunneet sen sisälle mahtuvan tenniskentän. Kun tähän ei suostuttu, ja rakennustyötkin viivästyivät, tunsivat kouralaiset tulleensa syrjityiksi ja toivoivat, että hallista tulisi edes laajempi rakennus, jossa olisi terveyspalveluita ja paloasema. Jatkokäsittelyssä nämä suunnitelmat kuitenkin kumottiin. Vuonna 1989 Louhi olisi tarjonnut kunnalle 40 000 markkaa liikuntahallin lisäneliöitä varten, jotta kenttä saataisiin kooltaan 29 x 13 -metriseksi, mutta lopulta kenttä jäi metriä kapeammaksi (276 m²). Hallia alettiin rakentaa vuonna 1991 suunnitelmista poiketen niin sanotulle [[yhteismaa]]lleyhteismaalle, ja 461-neliöinen rakennus valmistui seuraavana vuonna. Hallin suunnitteli arkkitehtitoimisto Keski-Keituri, ja hankkeessa oli mukana myös kouralainen E.S.Lahtinen Oy.<ref name="s246">{{Kirjaviite | Tekijä = Latikka, Olavi| Nimeke = Nurmon historia III| Vuosi =1994 | Sivu =246–247 |