Ero sivun ”Jakolasku” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) p linkki |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 13:
Jakolaskun vastausta, a:ta, nimitetään ''osamääräksi''; lukua c ''jaettavaksi'' ja b ''jakajaksi''. Jakolaskua voidaan merkitä myös c / b tai <math> \frac{c}{b} \ </math> tai vanhahtavasti c ÷ b.
Käsitteellisesti voidaan puhua kahdentyyppisestä jakolaskusta. Jos luku ''c'' ajatellaan jaettavaksi ''b'' yhtä suureen osaan, on kyseessä ''ositusjako''. Jos taas lasketaan, kuinka monta kertaa luku ''b'' sisältyy joukkoon ''
[[Kokonaisluku]]jen joukossa jako ei aina mene tasan, vaan osamäärän ohella saadaan myös [[jakojäännös]]. Esimerkiksi jos luku 7 jaetaan 3:lla, saadaan osamääräksi 2 ja jakojäännökseksi 1, sillä 7 = 2 · 3 + 1. Jos jakolaskun c : b jakojäännös on nolla, sanotaan luvun c olevan ''[[jaollisuus|jaollinen]]'' b:llä. Sen sijaan [[rationaaliluku]]jen joukossa ei jakojäännöstä esiinny, vaan osamäärä on aina toinen rationaaliluku, ellei jakaja ole nolla. Tämän vuoksi sanotaan, että nollasta eroavien [[Rationaaliluvut|rationaalilukujen]] joukko on suljettu jakolaskun suhteen, eli kahden nollasta eroavan rationaaliluvun osamäärä on aina rationaaliluku. Rationaaliluvut voidaan ilmoittaa kahden kokonaisluvun osamäärinä muodossa muodossa <math>\frac{c}{b} \ </math>. Näin merkittyinä niitä sanotaan [[murtoluku|murtoluvuiksi]].
|