Ero sivun ”Matalapaine” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xqbot (keskustelu | muokkaukset)
KielimiliisiBot (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Tyypillinen keskileveysasteiden matalapaine: kh+, typos fixed: alunp → alun p using Project:AWB
Rivi 30:
Keski- ja ylemmän ilmakehän [[isobaari]]t, ilmanpainekäyrät ovat aaltomaisia tai mutkaisia ja avoimia, alemman ilmakehän suljettuja. Tämä kertoo erilaisesta ilmanpainejakautuman kuviosta ylhäällä ja alhaalla ilmakehässä. Matalapaine saa alkunsa kylmän ja lämpimän ilmamassan rajalla olevasta [[polaaririntama]]n [[aaltohäiriö]]stä, joka näkyy muun muassa ylemmän ilmakehän ilmanpainekartalla. Polaaririntaman kohdalla kulkee yläkartalla paikoitellen hyvin selvästi näkyvä polaarinen [[suihkuvirtaus]], jonka keskustassa on hyvin nopean ylätuulen putki. Suihkuvirtauksen suunta muuttuu pitkissä ja lyhyissä jaksoissa. Tällöin suihkuvirtaus muuttuu kuin kiemurtelevaksi käärmeeksi. Suihkuvirtauksessa näkyy pitkiä, hitaita aaltoja, ja nopeampia, lyhyitä aalltoja. Suihkuvirtauksen pitkät aallot määräävät [[suursäätila]]n, ja lyhyet aallot synnyttävät matalapaineita.
 
Pohjoisen pallonpuoliskon polaarinen matalapaine on suihkuvirtauksen pohjoiseen osoittava mutka, jos suihkuvirtaus kulkee alunperinalun perin suoraan leveyspiirien suuntaisesti. Sääkartalla tällaisen mutkan "huippu" näyttää pohjoiseen. Tarkemmin ottaen maanpintamatalan keskus on suihkuvirtauksen mutkan "huipusta" länteen ja hieman pohjoiseen, eli länsiluoteeseen<ref>Peltonen-Puhakka, Sääoppi, Otava 1984, ISBN 951-1-05908-4, sivu 132, kuva 78 ja myös kuva 77, sivu 131, ja osin myös kuva 76, sivu 130</ref>.
 
Häiriintymätön polaaririntama on monesti vakaa, [[stationaarinen rintama]]. Mutta siihen syntyy helposti aaltomaisia häiriöitä. Aluksi syntynyt aaltohäiriö on matala mutka. Aalto alkaa heti syntymisensä jälkeen pyöriä, jolloin lämmin ilmamassa muuttuu ylhäältä eli [[sääkartta|sääkartalta]] katsoen aaltomaisesta leveän V-kirjaimen muotoiseksi.