Ero sivun ”Kaarle Rohkea” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w |
|||
Rivi 31:
[[Tiedosto:Charle le Téméraire.jpg|thumb|200px|right|Kaarle Rohkea taisteluhaarnaiskassa Burgundin herttuoiden palatsin museossa olevassa muotokuvassa]]
Kaarlesta tuli [[Burgundin herttuakunta|Burgundin herttua]] [[15. kesäkuuta]] [[1467]] 34-vuotiaana, kun hänen isänsä [[Filip III (Burgundi)|Filip III]] oli kuollut. Hän perusti välittömästi vahvan burgundilaisen armeijan, joka pääosin koostui eri puolilta Eurooppaa kotoisin olevista palkkasotureista. Kaarlen tavoitteena oli [[Rein]]in vasemman puolen eli läntisen rannan [[Elsass]]in, [[Lothringen]]in, [[Champagne]]n, [[Luxemburg]]in, nykyisen [[Belgia]]n sekä alueella olevien saksalaisten alueiden valloittaminen. Näin olisivat tulleet Burgundin herttuakunnan perinteiset alueet liitettyä yhteen Burgundin Alankomaiden kanssa, ja olisi syntynyt laaja Burgundin itsenäinen valtio, jonka kuningas olisi ollut Kaarle Rohkea. Näin Kaarle jatkoi isänsä Filip III:n politiikkaa<ref>Katso esimerkiksi Paul Bonenfant; Du meurtre de Montereau au Traité de Troyes. Academie royale de Belgique, Mémoires, LII, 1958. Teoksessa C. A. J. Armstrong; England, France and Burgundy in the Fifteenth Century, on useita englanninkielisiä artikkeleita, joissa on mainiosti tuotu esille aiheeseen liittyvää lähdemateriaalia ja tutkimuskirjallisuutta. Katso myös: Bonenfant, P., Philippe le Bon, Bruxelles, 1944, sekä Vaughan. R., Philip the Good: The Apogee of Burgundy, Londres, 1970.</ref>.
Kaarlen johtamat Burgundin joukot murskasivat [[25. elokuuta]] [[1466]] [[Dinant]]’n kapinan ja hän salli kaupungin ryöstämisen ja hävityksen. Hävityksen tarkoituksena oli panna piste hänen serkkunsa Louis de Bourbonin, Liègen arkkipiispa-ruhtinaan karkotukselle läänityksiltään. Sen oli tarkoitus merkitä myös loppua [[Liège]]n ruhtinaskunnan itsenäisyydelle. Kaarle Rohkean isän kuoltua ja hänen saatuaan herttuakunnan hallintaansa [[15. kesäkuuta]] [[1467]], aloittivat liègeläiset uudelleen kapinointinsa, mutta Kaarle voitti heidät [[Saint-Trond]]in taistelussa ja otti Liègen alueen haltuunsa.
| |||