Wikipedia

Ero sivun ”Lahti–Heinola-rata” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p l
p RHK --> Liikennevirasto (+muuta huoltoa) typos fixed: using Project:AWB
Rivi 11:
|purettu =
|omistaja = [[Suomi|Suomen valtio]]
|ylläpitäjä = [[RatahallintokeskusLiikennevirasto]]
|operaattori = [[VR-Yhtymä]]
|henkilöjunia = 0
Rivi 30:
 
==Historia==
[[Kuva:Heinola_train_station_1932Heinola train station 1932.jpg|thumb|right|180px|Heinolan ensimmäinen asemarakennus radan valmistumisvuonna]]
 
Ensimmäisen kerran Heinolaan esitettiin rakennettavaksi rataa vuonna [[1885]], kun Heinolan edustaja esitti valtiopäivillä [[Kuopio]]n radan toteuttamista kaksihaaraisena niin, että toinen haara olisi kulkenut [[Lahti|Lahdesta]] Heinolaan. Tämän jälkeen esitettiin rataa rakennettavaksi Lahdesta Heinolan kautta [[Jyväskylä]]än. Nämä suunnitelmat eivät kuitenkaan toteutuneet. Lopulta vuonna [[1909]] saatiin aikaan rakentamispäätös Lahti–Heinola-rautatiestä, mutta rataa ei lopulta saatu aikaiseksi kuin muutama kymmenen metriä. Seuraavan kerran projekti edistyi, kun eduskunnan valiokunta päätti [[1926]] ottaa radan jälleen toteuttamisohjelmaan. Yksi radan suurimmista puolestapuhujista oli seminaarin lehtori [[Juho Kinnunen]].<ref name=historia>[http://www.ess.fi/?article=105576 ESS: Heinola odotti rataa liki 50 vuotta]</ref>
Rivi 39:
 
==Liikenne==
[[Kuva:Tavarajuna_VierumaellaTavarajuna Vierumaella.jpg|thumb|right|150px|Tavarajuna Vierumäen pohjoispuolella]]
 
===Tavaraliikenne===
Rivi 47:
 
Tavarajunat hoitavat nykyisin väliasemien vaihtotyöt. Heinolassa oli aikoinaan oma vaihtoveturi, ensin [[Tve3]] ja sittemmin [[Tve4]], mutta nykyään päivystäjät tulevat tavarajunissa Kouvolasta. [[Kuusakoski Oy]]:n romuttamolla [[Myllyojan rautatieasema|Myllyojalla]] on oma [[Tve3|Move51h]]-tyyppinen vaihtoveturi, jota käytetään jonkin verran romuttamon sisäiseen vaihtotyöhön.
[[Kuva:Museojuna_MyllyojallaMuseojuna Myllyojalla.jpg|thumb|left|180px|Museojuna Myllyojalla]]
===Henkilöliikenne===
Heinolaan oli radan avaamisesta 1932 alkaen matkustajaliikennettä [[26. toukokuuta]] [[1968]] asti. [[Dm7]]-sarjan junat eli ''Lättähatut'' tulivat liikenteeseen [[1950-luku|1950-luvulla]]. ''Lättähattuja'' ennen oli kalustona käytetty [[höyryveturi]]n vetämiä puuvaunuja. Kaikki junat olivat [[taajamajuna]]-tyyppisiä. Matkustajaliikenteen uudelleen aloittaminen on ollut viime vuosina useasti esillä.
Rivi 53:
===Museojunat===
Heinolaan ajettiin [[1980-luku|1980-luvun]] lopulla kesäisin museojunia [[Tk3|Tk3 1150]]:n vetämillä puuvaunuilla. Heinolan radalla liikennöinyt höyryjuna valittiin [[1985]] Suomen hauskimmaksi matkakohteeksi<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nieminen, Puntari, Immonen | Nimike=Vauhtia ja voimaa - Valtionrautatiet 1862-1987 | Vuosi=1986 | Julkaisija=Kirjayhtymä Oy | Tunniste=ISBN 951-26-3019-2}}</ref>. Sittemmin radalla on käynyt satunnaisesti tilaus- ja museojunia. Viime vuosina Heinolaan on ajettu useasti myös Lahden rautatiepäiviin liittyen museojunia [[Haapamäen museoveturiyhdistys|HMVY]]:n toimesta.
 
 
==Tulevaisuus==
Rivi 65 ⟶ 64:
==Liikennepaikat ja teollisuusraiteet==
 
Heinolan radalla on nykyään kaksi [[liikennepaikka|liikennepaikkaa]]a ([[Myllyojan rautatieasema|Myllyoja]] ja [[Heinolan rautatieasema|Heinola]]) ja kaksi [[linjavaihde|linjavaihdetta]]tta ([[Vierumäen rautatieasema|Vierumäki]] ja [[Jyrängön linjavaihde|Jyränkö]]). Lähes kaikki muut liikennepaikat ja seisakkeet lakkautettiin matkustajaliikenteen loppuessa vuonna [[1968]]. Lahdessa radalta erkanee teollisuusraide [[Mukkula|Mukkulaan]]an ja Heinolassa [[Hevossaari|Hevossaareen]] ja [[Rautsalo]]on. Rata kuuluu päällysrakenneluokkaan B1 ja sillä on suurin sallittu nopeus 60 &nbsp;km/h.<ref name=rhk>[http://rhk-fi-bin.directo.fi/@Bin/5cca1d9c12fd96c742327c66d7dc924c/1248132776/application/pdf/2943008/F4-2009%20web.pdf RHK Rataverkon kuvaus 1.7.2009]</ref> Rataosalla käytetään K43-kiskoja ja puupölkkyjä.<ref name=vahaliik /> Radan suurimmat nousut ja laskut ovat jyrkkyydeltään 12 &nbsp;mm/m.<ref name=rhk />
 
[[Kuva:Lahti_asemaLahti asema.jpg|thumb|right|190px|Lahden rautatieasema]]
===Lahti===
 
Rata erkanee pohjoiseen [[Lahti–Kouvola-rata|Lahti–Kouvola-radalta]] [[Lotila]]ssa kilometrillä 132 noin kahden kilometrin päässä [[Lahden rautatieasema]]sta. Hieman ennen erkanemiskohtaa on kilometrillä 131 aikoinaan sijainnut Lotilan seisake. Rata kulkee hetken aikaa [[Joutjärvi|Joutjärven]] rannalla, ja tällä kohtaa radan itäpuolella on eteläpäästä liikennöitävä [[Merivaara]]n sairaalakalustetehtaan pistoraide, jolla on hyvin satunnaista liikennettä. Paikalla on aikoinaan ollut myös Joutjärven liikennepaikka (km 133+460) sekä useita sivuraiteita. Heti tämän jälkeen erkanee radan länsipuolelle [[Mukkula]]n teollisuusraide, joka kulkee pääraiteen vierellä parin kilometrin matkan ennen kuin erkanee [[Järvenpää (Lahti)|Järvenpäässä]] Mukkulan teollisuusalueelle. Muutama sata metriä Mukkulan radan erkanemisvaihteelta Heinolan suuntaan sijaitsee Lahden [[Suomen_rautateiden_opastinj%C3%A4rjestelm%C3%A4#P.C3.A4.C3.A4opastin|tulopääopastin]] E798. Lisäksi alueella on [[Suomen_rautateiden_opastinj%C3%A4rjestelm%C3%A4#Raideopastin|raideopastimia]].
 
[[Kuva:Mukkula_ratapihaMukkula ratapiha.jpg|thumb|left|180px|Mukkulan ratapiha]]
[[Kuva:Joutj%C3%A4rvi_vaihdeJoutjärvi vaihde.jpg|thumb|right|190px|Mukkulan radan erkanemisvaihde Joutjärvellä]]
====Mukkulan teollisuusraide====
 
Joutjärven kohdalla erkanee pääraiteen länsipuolelle Mukkulaan vievä teollisuusrata. Se kulkee parin kilometrin matkan pääraiteen vierellä, kunnes erkanee Mukkulan teollisuusalueelle. Seitsemän kilometriä pitkä rata on avattu liikenteelle [[1. helmikuuta]] [[1954]]. <ref>[http://rhk-fi-bin.directo.fi/@Bin/d180a6e03355b3786759f5f9e416cc85/1256071359/application/pdf/2922317/srt09.pdf RHK Suomen Rautatietilasto 2009]</ref> Mukkulan liikennepaikka sijaitsee kilometrillä 140+460. Lahden päivystäjät käyvät Mukkulassa tarvittaessa. Radan varrella on paljon teollisuutta, mutta nykyään kiskoilla kulkee vain raakapuuta sekä [[Kymijärven voimalaitos|Kymijärven voimalalle]] ajettavia hiilijunia ja Polttimon raiteelle ajettavia venäläisiä viljavaunuja. Radalta erkanee teollisuusraiteet myös Lahden lämpövoimalalle, [[Vesionninen|Vesionniselle]] ja [[Kesko]]lle. Mukkulan ratapihan jälkeen ovat vielä Polttimon raide, Fanerin raide ja [[Rauma-Repola Oy]]:n raide.
 
Ratakilometrillä 136 on aikoinaan sijainnut Myllypohjan seisake. Se lakkautettiin matkustajaliikenteen loppuessa vuonna [[1968]]. Myllypohjan jälkeen seuraava liikennepaikka oli [[Ahtiala]] kilometrillä 138, jonka tavaraliikenne lakkautettiin [[1976]]. Se säilyi kuitenkin luvanantopaikkana ainakin vuoteen [[1993]] asti. Ahtialan asemarakannus on yhä jäljellä. Ahtialaa seurasivat Kunnas (km 140), Hiekkanummi (km 141), Seesta (km 145), Mäkelä (km 148), Haikula (km 151) ja Siltala (km 152). Näistä kaikki lakkautettiin matkustajaliikenteenloppuessa lukuun ottamatta Mäkelää, jossa oli tavaraliikennettä vuoteen [[1971]] asti. Mäkelässä oli henkilöliikenteen aikaan säännölisesti [[Dm7]]-junien eli lättähattujen kohtauksia. Myös Mäkelän asemarakennus on edelleen jäljellä. Haikulan entisen seisakkeen kohdalla [[valtatie 4]] ylittää radan siirtyen sen länsipuolelle.
 
[[Kuva:Vierum%C3%A4ki_ratapihaVierumäki ratapiha.jpg|thumb|right|190px|Vierumäen ratapiha ja asemarakennus]]
 
===Vierumäki===
 
Kilometrillä 153+801 sijaitsee [[Vierumäen rautatieasema|Vierumäen]] liikennepaikka, joka on hierarkiassa alennettu [[linjavaihde|linjavaihteeksi]].<ref name=rhk /> Ratapihalla on neljä raidetta, jotka kaikki ovat läpiajettavia. Alkuperäinen asemarakennus on jäljellä ja siistissä kunnossa. Vierumäeltä lähtee runsaasti [[sahatavara|sahatavaraa]]a ratapihan vieressä toimivalta puunjalostusyritys [[Versowood]]ilta. Heinolan tavarajunat hoitavat Vierumäen vaihtotyöt. Vierumäen jälkeen sijaitsi kilometrillä 157+530 [[Suomen urheiluopisto|Urheiluopiston]] seisake. Urheiluopiston jälkeen alkaa radan suurin lasku (12 promillea), joka loppuu kilometrillä 160 vähän ennen Myllyojan liikennepaikkaa.
 
===Myllyoja===
Rivi 90 ⟶ 89:
Kilometrillä 161+727 sitaitsee [[Myllyojan rautatieasema|Myllyojan]] liikennepaikka. Ennen sitä kilometrillä 160 päättyy radan suurin lasku, ja juuri ennen ratapihaa [[valtatie 4]] alittaa radan siirtyen takaisin sen itäpuolelle. Myllyojan nimi oli vuoteen 1945 Jyränkö, ja tämän jälkeen vuoteen 1949 Myllykylä. Ratapihalla on kolme läpiajettavaa raidetta. Näiden lisäksi [[Kuusakoski Oy]]:n romuttamolla on kolme raidetta, joista yksi on läpiajettava ja kaksi etelepäästä liikennöitäviä pistoraiteita. Kuusakoski Oy käyttää edelleen rautatiekuljetuksia, ja sillä on Myllyojalla jopa oma [[Tve3|Move51h]]-tyyppinen vaihtoveturi. Tavarajunat kuitenkin hoitavat osan vaihtotöistä.
 
[[Kuva:Jyr%C3%A4ng%C3%B6n_linjavaihdeJyrängön linjavaihde.jpg|thumb|right|190px|Jyrängön linjavaihde]]
 
===Jyränkö===
Rivi 96 ⟶ 95:
Myllyojan jälkeen valtatie 4 alittaa radan siirtyen taas sen länsipuolelle. Näillä paikkeilla kilometrillä 164+276 on sijainnut Sinilähde-niminen seisake. Se on lakkautettu matkustajaliikenteen loppuessa vuonna 1968. Sinilähteen entisen seisakkeen jälkeen rata kaartaa Heinolan [[Citymarket]]in ohi, ja se jälkeen on kilometrillä 165+774 [[Jyrängön linjavaihde|Jyränkö]]-niminen [[linjavaihde]]. Sen nimi oli [[1945]] asti Ränninmäki. Jyränkö lakkautettiin vuonna [[1973]], mutta avattiin sittemmin uudelleen. Linjavaihteelta erkanee pohjoispäästä liikennöitävä teollisuusraide [[Hevossaari|Hevossaareen]]. Vaihteella ei ole ollut käyttöä moneen vuoteen.
 
[[Kuva:Hevossaaren_rataHevossaaren rata.jpg|thumb|left|180px|Hevossaaren teollisuusraide]]
====Hevossaaren teollisuusraide====
 
Hevossaaren rata erkanee Jyrängön linjavaihteelta. Radan ensimmäinen linjaus rakennettiin [[1950-luku|1950-luvulla]]. Tällöin rata johti Hevossaaren satamaan, lisäksi radan alkupäästä haarautui eteläpäästä liikennöitävä raide Högfors-Senton tehtaalle. [[1960-luku|1960-luvun]] lopulla rakennettinrakennettiin rataa Wihurinkosken tehdasalueelle, mutta tätä rataa ei koskaan avattu.<ref name=epö>http://vaunut.org/kuva/52928</ref> Hevossaaren radan ensimmäinen linjaus purettiin 1970-luvulla, jolloin jäljelle jäi vain Högfors-Senton raiteet.
 
Sittemmin rata rakennettinrakennettiin uudestaan hieman eri linjauksella. Tällöin rata palveli ainakin Puukemia Oy:tä sekä Högfors-Sentoa.<ref>http://vaunut.org/kuva/52752</ref> Radan päästä löytyy yhä runsaasti teollisuutta, muun muassa [[Finnlayson]]in tehdas, mutta rautatiekuljetuksia ne eivät ole käyttäneet hyvin pitkään aikaan. Kaikki raiteet ovat yhä jäljellä, mutta rata kasvaa monin paikoin yli kaksimetristä pusikkoa.
 
Hevossaaren rata piti kunnostaa vuonna [[2005]] [[Ylistaro|ylistarolaistaylistaro]]laista [[Esko Leppinen Oy]]:tä varten<ref>[http://www.ess.fi/?article=46709 ESS: Heinolaan uusi metallitukkuri]</ref>. Nämä suunnitelmat kuitenkin kariutuivat.
 
[[Kuva:Heinola_ratapihaHeinola ratapiha.jpg|thumb|right|190px|Heinolan ratapiha]]
 
===Heinola===
Rivi 112 ⟶ 111:
 
Heinolassa on aikoinaan ollut oma vaihtoveturi, ensin [[Tve3]] ja sittemmin [[Tve4]]. Nykyään Heinolan päivystäjät tulevat tavarajunassa Kouvolasta.
[[Kuva:Rautsalo_teollisuusraideRautsalo teollisuusraide.jpg|thumb|left|180px|Päivystäjä Rautsalon teollisuusraiteella]]
 
====Rautsalon teollisuusraide====
Rivi 118 ⟶ 117:
:Teollisuusraide [[Sahanniemi|Sahanniemeen]] ja edelleen [[Rautsalo]]on erkanee Heinolan ratapihan eteläpään vaihdekujasta. Se kulkee Maitiaislahden länsirantaa pitkin, ja lahden eteläpäässä lopulta ylittää sen. Ahtaan kuormaulottuman vuoksi Maitiaislahden ylittävä vanha silta korvattiin [[1990-luku|1990-luvun]] alussa [[Suosaari|Suosaaresta]] tuodulla sillalla, joka oli ennen toiminut yhtenä alkuperäisistä [[Kallansillat|Kallansilloista]].
 
Raide avattiin alun perin vuonna [[1932]]<ref name=historia /> Maitiaislahden satamaratana. Rataa jatkettiin Maitiaislahden yli vuonna [[1961]] Oy [[Tampella]] Ab:n perustaessa [[Heinolan Flutingtehdas|Heinolan flutingtehtaan]] [[Rautsalo]]on<ref name=fluting>http://www.storaenso.com/about-us/mills/finland/heinola-fluting-mill/facts/Pages/perustiedot-tehtaasta.aspx</ref>. Nykyään Tampellan tehtaan omistaa [[Stora Enso]], joka on tällä hetkellä radan ainoa käyttäjä. Aiemmin rautatiekuljetuksia ovat käyttäneet myös Sahanniemessä sijainneet [[Heinolan Sahakoneet Oy]], [[UPM]]:n [[vaneri|vaneritehdas]]tehdas, [[Enso Packaging Oy]], [[Suomen Kuitulevy]] ja UPM:n saha<ref>http://vaunut.org/kuva/55142</ref>. Nämä vanhat raiteet ovat yhä jäljellä, mutta pahoin pusikoituneina.
 
:Heinolan päivystäjä käy Rautsalossa päivittäin vieden sinne raakapuuta ja tuoden kartonkia. Radalla liikkuu raakapuuvaunuja (Occ, Ocpp, Snpss, Hkb), konteilla lastattuja Occ-vaunuja ja Gbln-, Sim- ja Simn-sarjojen vaunuja sekä jonkin verran [[Venäjä|venäläisiä]] Vgk-vaunuja. Kontit on lastattu Occ-vaunujen päätyihin niin, että trukki pääsee niihin käsiksi lastauslaiturilta.
Rivi 124 ⟶ 123:
==Toteutumattomia ratasuunnitelmia==
 
[[Kuva:Heinola_km168Heinola km168.jpg|thumb|180px|Heinolan ratapiha päättyy kilometrillä 168.]]
Rataa on suunniteltu jatkettavaksi moneen otteeseen. Pisimmälle edennyt suunnitelma on jatkaa rataa Heinolasta [[Mikkeli]]in eli tehdä [[Savon rata|Savon radan]] oikaisu. Tämä suunnitelma oli jo vähällä toteutua, mutta [[valtatie 5]]:n valmistuminen laittoi ratayhteyden rakentamisen jäihin. Suunnitelmissa on ollut myös Heinolasta [[Jyväskylä]]än suuntautuva rata.
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Lahti–Heinola-rata”