Ero sivun ”Friisin kieli” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xqbot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti muokkasi: als:Friesische Sprache
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
| eng = Frisian
| fra = frison
| alue = [[{{Alankomaat]], [[}}<br>{{Saksa]]}}
| vir =
| määrä = 200500 000
| sija = ei 100 suurimman joukossa
| kunta = [[indoeurooppalaiset kielet]]
Rivi 17:
| sil = FRI
}}
'''Friisi''' (omalla kielellä ''frysk'', ''frasch'', ''fresk'' tai ''friisk'') on nimitys usealle kielelle, joita puhuvat [[friisit]] [[Alankomaat|Alankomaiden]] ja [[Saksa]]n rannikoilla ([[Friisinmaa]]lla). Friisi on [[skotti|skotin kielen]] jälkeen lähimpänä [[englannin kieli|englannin kieltä]]. Englannin ja friisin puhujat eivät kuitenkaan ymmärrä toisiaan. Friisillä on virallinen vähemmistökielen asema Alankomaissa ja Saksassa.
 
==Piirteet==
[[Kuva:Bilingual signs German-Frisian, police station Husum, Germany 0892.JPG|thumb|left|Friisin- ja saksankielinen kyltti poliisiasemalla Husumissa.]]
Friisi kuuluu englannin kielen tavoin indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisten kielten länsigermaaniseen ryhmään. Friisi jakaantuu kolmeen murreryhmäänkieleen: [[länsifriisi|länsi-]], [[itäfriisi|itä-]] ja pohjoisfriisiin[[pohjoisfriisii]]n.<ref>[http://www.ethnologue.org/show_family.asp?subid=1202-16 Ethnologue report for Frisian]</ref> Ensiksi ja viimeksi mainitut ovat myös kirjakieliä. Muiden muassa murteidenkielien vokaalijärjestelmät eroavat merkittävästi toisistaan.
 
==Luokittelu==
'''Friisi''' (omalla kielellä ''frysk'', ''frasch'', ''fresk'' tai ''friisk'') on [[kieli]], jota puhuvat [[friisit]] [[Alankomaat|Alankomaiden]] ja [[Saksa]]n rannikoilla ([[Friisinmaa]]lla). Se on [[englannin kieli|englannin]] lähin sukulaiskieli, mikäli [[skotin kieli|skottia]] ja jotain muita englannin kielen muunnoksia ei lasketa omiksi kielikseen,{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} mikä selittyy sillä, että englannin kielen Britteinsaarelle tuoneet [[anglit]] ja [[saksit]] lähtivät juuri näiltä alueilta.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Friisi muistuttaakin enemmän muinaisenglantia kuin nykyenglantia.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Friisillä on virallinen vähemmistökielen asema Alankomaissa ja Saksassa.
[[Kuva:Friesengebiet.png|250px|thumb|leftoikea|Friisin kielen levinneisyys.]]
'''Länsifriisiä''' puhuu Alankomaissa vuoden [[2001]] väestönlaskennan mukaan 467 000 henkilöä. Valtaosa kielen puhujista asuu [[Friisinmaa]]n provinssinsa, jossa yli 70% väestöstä osaa puhua kieltä.<ref>[http://www.ethnologue.org/show_language.asp?code=fry Ethnologue report for language code: fry]</ref> Puhujien määrä ei ole olennaisesti vähentynyt viimeisen 40 vuoden aikana. Kieli on kuitenkin jossain määrin uhanalainen.
 
'''Itäfriisin''' puhujia on Saksassa, mutta heitä oli vuoden 2003 arvion mukaan enää 2000. Kieltä puhutaan [[Emden]]in ja [[Oldenburg]]in kaupunkien alueella. Suurin osa puhujista on ikääntyneitä aikuisia.<ref>[http://www.ethnologue.org/show_language.asp?code=frs Ethnologue report for language code: frs]</ref>
[[Kuva:Friesengebiet.png|thumb|left|Friisin kielen levinneisyys.]]
 
'''Pohjoisfriisiä''' puhuu Saksassa noin 10 000 henkeä [[Schleswig-Holstein]]in alueella sekä [[Helgoland]]issa ja muutamassa muussa saaressa. Suurin osa puhujista on ikääntyneitä aikuisia.<ref>[http://www.ethnologue.org/show_language.asp?code=frr Ethnologue report for language code: frr]</ref> Kieltä puhuttiin aikoinaan myös [[Tanska]]ssa, mutta sieltä se on jo hävinnyt.
Friisi kuuluu englannin kielen tavoin indoeurooppalaisen kielikunnan germaanisten kielten länsigermaaniseen ryhmään. Friisi jakaantuu kolmeen murreryhmään: länsi-, itä- ja pohjoisfriisiin. Ensiksi ja viimeksi mainitut ovat myös kirjakieliä. Muiden muassa murteiden vokaalijärjestelmät eroavat merkittävästi toisistaan.
 
==Kielinäyte==
Alankomaissa noin 400 000 ihmistä osaa puhua länsifriisiä ja näistä noin puolet puhuu sitä äidinkielenään ja kotikielenään.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Alankomaiden Friisinmaassa (yksi Alankomaiden kahdestatoista maakunnasta) kieltä ymmärtää 94 [[prosentti]]a asukkaista (1994). Puhujien määrä ei ole olennaisesti vähentynyt viimeisen 40 vuoden aikana. Kieli on kuitenkin jossain määrin uhanalainen.
'''Itäfriisiksi'''
 
*Die Wänt strookede dät Wucht uum ju Keeuwe un oapede hier ap do Sooken.
Itäfriisin puhujia on Saksassa, mutta heitä on enää tuhatkunta.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Pohjoisfriisiä puhuu Saksassa noin 12 000 henkeä.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}
'''Pohjoisfriisiksi'''
 
*Di dreng aide dåt foomen am dåt kan än mäket har aw da siike.
== Lähteet ==
'''Länsifriisiksi'''
*De jonge streake it famke om it kin en tute har op 'e wangen.
'''Tanskaksi'''
*Drengen aede pigen på kinden og kyssede hende på kinderne.
'''Hollanniksi'''
*De jongen streelde/streek het meisje rond haar kin en kuste haar op haar wangen.
'''Saksaksi'''
*Der Junge streichelte das Mädchen ums Kinn und küsste sie an den Wangen.
'''Englanniksi'''
*The boy stroked the girl on the chin and kissed her on the cheeks.
'''Skotiksi'''
*The laddie straikit the lassie oan the chin an gied hir a smouch oan the chouks.
 
== Kirjallisuus ==
* The other languages of Europe, 2001, ISBN 1-85359-509-8
* Jaakko Anhava: Maailman kielet ja kielikunnat. 2002. ISBN 951-662-734-X
 
== Lähteet ==
{{viitteet}}
 
==Aiheesta muualla==