Ero sivun ”Brahenkenttä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Pikalisätty luokka ”Alppiharju” (käyttäen HotCat-työkalua). |
KLS (keskustelu | muokkaukset) Nimen alkuperä |
||
Rivi 10:
== Historia ==
Vielä 1800-luvun lopussa nykyisen Brahen kentän ympäristö oli rakentamatonta, joskin varsinaisen [[Kallio (Helsinki)|Kallion]] asutus oli jo nopeasti kasvussa. Ensimmäinen asemakaava Alppiharjun alueelle vahvistettiin vuonna [[1901]]. Siinä alueelle ei vielä suunniteltu urheilukenttää. Sen sijaan Helsinginkadun varteen oli nykyisen kentän lounaiskulmaan suunniteltu neliskulmainen Helsingintori, jota kolmelta puolelta olisivat reunustaneet julkisten rakennusten tontit. Siitä pohjoiseen olisi johtanut [[esplanadi]]n tyyppinen [[puistokatu]], jossa olisi ollut keskellä kapea puisto ja sen reunoja pitkin kulkeneet Itäinen ja Läntinen Brahenkatu. Myös tämän puistokadun pohjoispäähän varattiin julkisen rakennuksen tontti. Puistokäytävän keskiakseli olisi ollut samalla suoralla [[Kallion kirkko|Kallion kirkon]] ja samalla myös [[Unioninkatu|Unioninkadun]] kanssa.<ref>Tietosanakirja, 3.osa (Haggart-Kaiverrus), artikkeliin Helsinki liittyvä karttaliite, Otava 1911</ref>
Molemmat Brahenkadut sekä myöhemmin myös Brahen kenttä saivat nimensä kenraalikuvernööri [[Pietari Brahe]]n mukaan. Lähellä sijaitsevien [[Sturenkatu|Sturenkadun]] ja [[Fleminginkatu|Fleminginkadun]] tavoin ne kuuluvat Kallossa ja Alppiharjussa olevaan historiallisten merkkihenkilöiden mukaan nimensä saaneiden katujen ryhmään.<ref>Helsingin kadunnimet, Helsingin kaupungin julkaisuja nro 24, 1970</ref>
Ennen [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansotaa]] alueen kadut olikin pitkälti jo rakennettu, mutta niiden varsilla olevat tontit olivat vielä suurelta osin tyhjillään. Esimerkiksi Itäisellä Brahenkadulla oli rakennuksia vain sen pohjoisimmassa korttelissa.<ref>Asmo Alho & Uljas Rauanheimo: Helsinki ennen meitä, vanhojen kuvien kertomaa, 2. painos, s. 260, Otava, 1962 </ref>
| |||