Ero sivun ”Percival” versioiden välillä

Ilmeisesti Troyesin tarinasta inspiroituneena kirjoitti hiukan myöhemmin saksalainen ritari ja runolaulaja [[Wolfram von Eschenbach]] oman versionsa Parzival, johon myös Richard Wagnerin ''[[Parsifal]]'' -ooppera pohjautuu. Eschenbachin tarinassa Parzival oli ylhäisen ritari Gahmuretin poika, joka ei ehtinyt koskaan nähdä isäänsä elävänä. Parzivalin äiti, kuningatar Herzeleide, joka halusi poikansa välttävän kuuluisan ritari-isänsä kohtalon, kasvatti poikansa metsämajassa, ettei tämä saisi koskaan kuulla sanaakaan ritariudesta. Pahaksi onneksi murrosikäinen Parzival kohtasi metsässä Arthurin ritareita, joita hän aluksi luuli jumaliksi. Upeista ritarivarusteista viehättynyt Parzival halusi myös ritariksi, joten äiti, joka halusi poikansa palaavan takaisin luokseen, varusti matkalle lähtevän poikansa surkealla hevosella, hullunkurisilla vaatteilla ja kelvottomilla matkaohjeilla. Herzeleide kuitenkin kuoli Parzivalin tietämättä sydänsuruun välittömästi kun tämä oli kadonnut äitinsä näkyvistä. Kehnoista ohjeista ja varustuksestaan huolimatta Parzival onnistui pääsemään Arthurin hoviin, jossa hän kuuli Graalista. Täydellisyyttä tavoittelevana, vilpittömänä ja hiukan naiivina mutta kuninkaallisen olemuksen omaavana nuorukaisena hän halusi löytää myös tämän myyttisen esineen, jota pyöreän pöydän ritarit etsivät. Eräänä yönä Parzival tietämättään yöpyykin Graalin linnassa, mutta koska hän ei osaa osoittaa oikeanlaista myötätuntoa linnassa asuvalle, kärsivälle kuninkaalle,Amfortakselle, heitetään hänet aamulla linnasta ulos. Kun Arthurin ritarit myöhemmin saavat kuulla Parzivalin kokemuksesta, saa Parzival tietää olleensa linnassa, jota kaikki ritarit etsivät. Kiusaantunut Parzival päättää löytää linnan ja Graalin uudestaan, mutta tällä kertaa sen löytäminen ei olekaan yhtä helppoa. Pitkän tien kuljettuaan Parzival lopulta löytää etsimänsä.