Ero sivun ”Suffragetti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
muokkausta yms.
Rivi 1:
[[Kuva:Suffrage parade-New York City-May 6 1912.jpg|thumb|250px|Suffragettien mielenosoitus New Yorkissa 6. toukokuuta [[1912]]]]
'''Suffragetti''' (engl. ''suffragette'', johdettu sanasta ''suffrage'', äänioikeus) on nimitys, jota käytettiin 1900-luvun alun [[Britannia]]ssa [[Naisten äänioikeus|naisten äänioikeutta]] vaatineista naispuolisista aktivisteista. NaistenVuonna 1905 eräs brittiläinen sanomalehti käytti sanaa suffragette (engl. suffrage) pilkatakseen naisia, jotka vaativat äänioikeutta itselleen.<ref>Lasten kuvitettu tietosanakirja – Uuden ajan kuvaensyklopedia s. 376, Helsinki Media, 2. p., 1994, ISBN 951-875-521-3</ref> Aluksi siis naisten äänioikeuden maltillisia ajajia kutsuttiin alkuaan '''suffragisteiksi''' (engl. ''suffragist''), ja suffragetti-nimitys otettiin käyttöön tarkoittamaan [[naisasialiike|naisasialiikkeen]] äärilaitaa, joka kannatti niin sanottua suoraa toimintaa.
 
Suffragettiliike henkilöidään usein [[Emmeline Pankhurst]]iin ja tämän perustamaan naisliittoon ''Womens Social and Political Union'', jonka kannattajat turvautuivat rajuihin keinoihin äänioikeusasiaa ajaessaan [[1905]] petyttyään maltillisen naisliikkeen vähäisiin saavutuksiin. Suffragetit järjestivät näyttäviä protesteja ja mielenosoituksia, kahlitsivat itseään julkisille paikoille, ja harjoittivat jopa suoraa sabotaasia kuten postilaatikoiden polttamista tai ikkunoiden rikkomista. Vuonna 1909 monet naiset aloittivat nälkälakon. Heitä pakkoruokittiin nieluun työnnetyn letkun kautta. Tämä aiheutti monille naisille pysyviä vammoja. Pakkoruokinta kiellettiin 1913.<ref>Lasten kuvitettu tietosanakirja – Uuden ajan kuvaensyklopedia, Helsinki Media s. 376, 2. p., 1994, ISBN 951-875-521-3</ref> Vangitut suffragetit turvautuivat nälkälakkoihin, ja heidät alistettiin pakkosyöttöön. Tämä kuitenkin herätti pahennusta, ja [[1913]] säädettiin niin kutsuttu ''Cat and Mouse Act'' ("Kissa ja hiiri -laki"), jonka nojalla nälkälakon vuoksi sairastuneet vangit voitiin vapauttaa terveydellisistä syistä ja parannuttuaan palauttaa vankilaan kärsimään rangaistuksensa loppuun. Nälkälakot ja pakkosyötöt johtivat silti muutamiin kuolonuhreihin.
 
Suffragettiliike henkilöidään usein [[Emmeline Pankhurst]]iin ja tämän perustamaan naisliittoon ''Womens Social and Political Union'', jonka kannattajat aloittivat [[1905]] suoran toiminnan petyttyään maltillisen naisliikkeen vähäisiin saavutuksiin. Suffragetit järjestivät näyttäviä protesteja ja mielenosoituksia, kahlitsivat itseään julkisille paikoille, ja harjoittivat jopa suoraa sabotaasia kuten postilaatikoiden polttamista tai ikkunoiden rikkomista.
[[Kuva:Suffragette banner carried in picket of the White House.jpg|thumb|[[Woodrow Wilson]]ia vastustava juliste [[Valkoinen talo|Valkoisen talon]] edustalla [[1918]]]]
Lukuisia suffragetteja vangittiin, ja liikkeen johtohahmo Emmeline Pankhurst istui vankilassa kahdeksaan otteeseen ennen [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäistä maailmansotaa]]. Vangitut suffragetit turvautuivat nälkälakkoihin, ja heidät alistettiin pakkosyöttöön. Tämä kuitenkin herätti pahennusta, ja [[1913]] säädettiin niin kutsuttu ''Cat and Mouse Act'' ("Kissa ja hiiri -laki"), jonka nojalla nälkälakon vuoksi sairastuneet vangit voitiin vapauttaa terveydellisistä syistä ja parannuttuaan palauttaa vankilaan kärsimään rangaistuksensa loppuun. Nälkälakot ja pakkosyötöt johtivat silti muutamiin kuolonuhreihin. Suffragettiliikkeen kuuluisin marttyyri oli kuitenkin Emily Davison, joka kesäkuun [[1913]] Epsonin Derbyssä käveli laukkaradalle kuningas [[Yrjö V]]:n kilpahevosen eteen ja tallautui kuoliaaksi.
 
Suffragettiliikkeellä oli kannatusta myös Atlantin toisella puolella. Yhdysvalloissa Alice Paul ja Lucy Burns johtivat protesteja presidentti [[Woodrow Wilson]]in hallintoa vastaan. Presidenttiä kutsuttiin saksalaisittain "Keisari Wilsoniksi" (''Kaiser Wilson'') ja hänen kuvattiin sortavan äänioikeudettomia yhdysvaltalaisia naisia samalla tavoin kuin yksinvaltainen Saksan keisari sotapropagandassa sorti alamaisiaan.
 
[[Ensimmäinen maailmansota]], jonka aikana naiset ottivat laajalti hoitaakseen rintamalle lähteneiden miesten työtehtävät, edesauttoi naisten oikeuksien laajenemista. Britanniassa naiset saivat [[1918]] rajatun äänioikeuden ja [[1928]] yhtäläisen äänioikeuden miesten kanssa. Yhdysvalloissa naisten äänioikeus astui voimaan [[1920]]. Suffragettiliike lopetti toimintansa maailmansodan ja sen jälkeisten muutosten myötä.
 
== Lähteet ==
Lasten kuvitettu tietosanakirja – Uuden ajan kuvaensyklopedia, Helsinki Media, 2. p., 1994, ISBN 951-875-521-3
{{viitteet}}
 
[[Luokka:Yhdistyneen kuningaskunnan historia]]