Ero sivun ”Emil Henriksson” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jäsentely (johdanto lyhyemmäksi) ym. pientä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 9:
Kaikki nykyiset ABLOY®-lukot perustuvat Henrikssonin ideaan. Lukko on erityisen pitkäikäinen, sillä se ei sisällä kuin yhden jousen (kaikissa malleissa ei sitäkään). Haittalevysylinteri mahdollistaa myös lähes rajattomat sarjoitusmahdollisuudet, mm. erilaiset pää- ja yleisavainsarjoitukset. [[Keksintösäätiö]] on arvioinut Abloy-lukon merkittävimmäksi suomalaiseksi keksinnöksi <ref>[http://www.keksintosaatio.fi/acms/core/default.asp?docId=12625 Kesksintösensaatio.fi]</ref>.
 
==Myöhempi ura ja yksityiselämä==
Henriksson ei rikastunut keksinnöllään, sillä hän myi oikeudet siihen Abloy-yhtiölle vuonna [[1921]] ja sai kaupassa 100 markkaa (vuoden 2005 rahana 34 euroa) sekä 50 yhtiön osaketta. Yhtiö meni konkurssiin vuonna [[1923]], ja patentti joutui pankille. Pankki myi sen [[Kone- ja Siltarakennus|Kone- ja Siltarakennus Oy]]:lle, jonka [[Wärtsilä]]-yhtymä osti [[1936]].
 
Henriksson muutti Abloyn patentin myytyään Turkuun, mutta palasi parin kolmen vuoden kuluttua takaisin Helsinkiin. Hän työskenteli tämän jälkeen parisen vuotta puolustusvoimien palveluksessa sekä vuodesta [[1928]] mekaanikkona [[Helsingin yliopisto]]n kemian laitoksella aina [[1950-luku|1950-luvun]] puoliväliin. Siellä hänen toimenkuvaansa kuului mm. instrumenttien valmistaminen ja kunnossapito. Samaan aikaan Helsingin yliopiston [[biokemia]]n professorina oli toinen merkittävä suomalainen keksijä, akateemikko [[A. I. Virtanen]].
 
==Yksityiselämä==
Henriksson harrasti taidekirjallisuutta sekä maalaustaidetta. Hän piirsi ja maalasi myös itse. Lisäksi hän oli kiinnostunut kaikista optisista välineistä, joita käsittelevän kirjallisuuden hän tunsi läpikotaisin. Hän myös opiskeli kieliä pystyäkseen lukemaan ulkomaista teknistä kirjallisuutta. Rakkaus maalaustaiteeseen ja kiinnostus tekniikkaan antoivat sisältöä hänen elämäänsä, jota varjosti hienoinen katkeruus lukkokeksinnön menettämisestä. Hän ei kuitenkaan täysin katkeroitunut, sillä hän totesi kaiken johtuneen tyhmyydestä ja huonosta liikemiestaidosta mutta ei ammattitaidon puutteesta.
 
Rivi 20 ⟶ 21:
Henriksson sai [[Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta|Suomen Valkoisen Ruusu]]n ensimmäisen luokan mitalin [[1954]] ja [[Suomen Talousseura]]n hopeisen kunniarahan [[1955]]. Kuitenkin arvellaan, että näillä ei ole kunnioitettu häntä Abloy-lukon keksijänä, vaan ne olivat ansioita pitkästä työurasta.
 
Henriksson on haudattu [[Malmin hautausmaa]]lle. Haudan osoite on (25-26-494).
 
== Katso myös ==