Wikipedia

Ero sivun ”Suomalainen jouluateria” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
fiks
Rivi 1:
[[kuvaTiedosto:Julemiddag.jpg|thumb|250px|Jouluateria.]]▼
{{Korjattava/Suomi}}
'''Jouluateria''' on perinteisesti [[joulu]]n aikaan syötävä runsas, monta ruokalajia sisältävä ateria. ▼
▲[[kuva:Julemiddag.jpg|thumb|Jouluateria]]
 
==Historia==
▲'''Jouluateria''' on perinteisesti [[joulu]]n aikaan syötävä runsas, monta ruokalajia sisältävä ateria.
Ennen vanhaan pula-aikana jouluksi pyrittiin järjestämään hyvää, koko vuoden parasta syömistä. Lapset saivat [[siirappi|siirapista]] tehtyjä karamelleja ja sokeria oli saatavilla.▼
 
Jouluruokiin liittyy sanonta "kun loppiainen lopsahtaa, kaali kuppiin kopsahtaa". Tämä tarkoittaa sitä, että joulunajan hyvät ruoat on syöty loppuun ja paluu arkeen tapahtuu suurin piirtein loppiaisen aikoihin.▼
==Suomalainen jouluateria==
Suomalaiseen jouluateriaan kuuluu [[perinne|perinteisesti]] [[joulukinkku]], joka on tavallisesti uunissa paistettu, joskus myös [[palvaus|palvattu]]. Monissa kodeissa paistetaan kinkku itse siten, että se jätetään yöksi kypsymään miedosti lämpimään [[uuni]]in. Usein kinkun kanssa nautitaan [[sinappi]]a, joko kuorrutteena tai kinkkusiivun päälle voideltuna. Jotkut korvaavat kinkun kevyemmällä [[kalkkuna]]lla. [[uskonto|Uskonnollisten]] tai eettisten syiden vuoksi kinkun sijaan voidaan syödä esimerkiksi [[linssi|linssejä]]. Jouluateriaan kuuluvat perinteisesti myös [[lipeäkala]], [[lanttulaatikko]], hernemuhennos, [[porkkanalaatikko]], imelletty perunalaatikko eli [[tuuvinki]] ja [[rosolli]].
 
Jouluateria jätettiin ennen pöydälle koko yöksi. Sitä saivat sitten kotitontut ja muut nälkäiset käydä syömässä pitkin yötä.▼
[[Jälkiruoka]] on usein [[karpalo]][[kiisseli]], joka koristetaan ja jonka makua miedonnetaan [[kermavaahto|kermavaahdolla]]. [[Joulupuuro]] nautitaan yleensä joko [[perunajauho]]lla [[suuruste]]tun [[rusina]]- tai sekahedelmäkeiton kera tai sen päälle sirotellaan hienoa [[sokeri]]a ja [[kaneli]]a. Joskus puuroon lisätään [[manteli]]. Se joka löytää puurostaan mantelin, saa esittää [[toivomus|toivomuksen]]. Uskomuksen mukaan mantelin saamista ei pidä paljastaa muille, jotta toive toteutuisi varmemmin.
 
==Nykyaika==
Joulu[[leipä]] on usein arkileipää [[mauste]]isempaa. Joulu[[pulla|pullaan]] käytetään normaalia runsaammin [[voi]]ta ja [[kananmuna|kananmunia]] sekä se koristellaan tavallista kauniimmin, esimerkiksi [[manteli|manteleilla]] tai [[Prunus|säilötyillä kirsikoilla]]. Jouluna juodaan usein kahvin lisäksi [[glögi]]ä. Myös miedot [[viini]]t sopivat joulupöytään.
Jouluateria on tärkeä osa [[joulu]]a. "Oispa joulu ja sais yölläki syy'ä." Jouluna on ollut tapana syödä hyvin ja jopa öisin se perinteen mukaan on sallittua.
 
Mausteet olivat entisaikaan statussymboleita; mitä maustetumpi ruoka, sitä rikkaampi perhe. Joulun mausteilla on todella pitkä historia. Niitä tuotiin kaukaisista maailmankolkista ja ne yhdistettiin ylelliseen elämään. Monet mausteet olivat aikoinaan kullan ja jalokivien arvoisia. Hedelmät kuuluvat myös jouluun. Erityisesti omenat, mutta nykyisin myös monet hyvinkin eksoottiset hedelmät.
Lähes kaikkia jouluruokia voi [[Suomi|Suomessa]] ostaa useimmista [[elintarvike|elintarvikkeita]] myyvistä kaupoista [[eines|eineksinä]] tai [[raakapakaste|raakapakasteina]]. Elintarvikeyritykset tuottavat joulumarkkinoille joka vuosi uusia, "joulunmakuisina" myytäviä [[tuote|tuotteita]]. Monet [[ravintola|ravintolat]] tarjoavat [[ruokalista|ruokalistoillaan]] ennen joulua ja joulun aikaan jouluisia vaihtoehtoja, ennen muuta jouluruoilla täytetyn seisovan pöydän.
 
Perinteiseen suomalaiseen joulupöytään kuuluvat erilaiset laatikot, kuten [[porkkanalaatikko|porkkana-]], [[lanttulaatikko|lanttu-]] ja [[perunalaatikko]] ja yleensä aina [[joulukinkku]], ostettu tai itse valmistettu ja/tai nykyisin myös [[kalkkuna]]. Myös [[rosolli]], [[karjalanpaisti]], luumukiisseli sekä erilaiset kalaruoat kuten [[lipeäkala]], kylmäsavustettu lohi, graavilohi ja -siika ovat joulun ajan ruokia. Kalaruoat juontavat juurensa paastosta, jota ennen vietettiin adventtiaikana. Jouluaaton ruokia on [[riisipuuro]]a manteleineen. Jouluna syödään myös [[joulutorttu]]ja ja [[piparkakku]]ja, joita entisaikaan leivottiin jo viikkoja ennen joulua. Jouluateria on päätapahtuma sekä aattona että joulupäivänä. Kautta aikojen erilaiset [[alkoholijuoma]]t, kuten [[glögi]] ja joulu/talvi[[olut|oluet]] kuuluneet monen suomalaisen joulunviettoon ja tilastojen mukaan [[Alko]]n myynti kasvaa huomattavasti joulun alla. Glögi on yleistynyt joulujuomana ja ohittanut kahvin varsinkin pikkujouluissa. Nykyisin kuitenkin glögiä tarjotaan useammin alkoholittomana. Joissakin paikoissa on tarjolla sekä punaviinillä terästetty että alkoholiton glögijuoma. Nykyisin valmistetaan myös joulusimaa, joka muuten on varsinaisesti vappujuoma. Suklaa ja muut makeiset kuuluvat myös jouluun.
Vanhan tavan mukaan jouluna saa yölläkin syödä. Usein jouluisin syödäänkin erittäin monipuolisesti ja tukevasti sekä rauhallisesti.
<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Natalia Brotherus & Nina Dodd| Nimeke = Joulun kuvia – kohti joulun tunnelmaa| Vuosi = 2007| Sivu = 9–21|
Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 978-951-0-33713-4 }}</ref>
 
Monissa julkisissa laitoksissa, kouluissa ja työpaikoilla on ennen joulua yhtenä päivänä jouluateria. Nykypäivänä monissa yrityksissä tarjottava joulua edeltävä ateria valitaan muuksi kuin jouluisia ruokia sisältäväksi, koska katsotaan, että jouluruokaa saa aivan riittävästi jouluna – tarjottava ateria on samalla kiitos henkilökunnalle kuluneen vuoden aherruksesta.
 
==Lähteet==
Jouluaattona on tapana syödä riisipuuroa aamiaiseksi ja kinkun ja laatikot sisältävä varsinainen jouluateria vasta illalla, ei ennen kuutta. Lahjat avataan monesti vasta aterian jälkeen.
{{Viitteet}}
 
==Makeiset==
Joulun aikaan syödään paljon [[suklaa]]ta, etenkin [[konvehti|konvehteja]], sekä [[pähkinä|pähkinöitä]], [[maapähkinä|maapähkinöitä]], [[rusina|rusinoita]], [[marmeladi]]a ja [[hedelmä|hedelmiä]].
 
Makeisia viedään joulutervehdyksenä ystäville ja [[avainasiakas|avainasiakkaille]], niitä saadaan pukinkontista, ja niitä tarjoillaan kahvipöydissä.
 
==Kahvi ja kahvileivät==
Joulukahvi on maustettu [[kaneli]]lla ja siksi se tuoksuu erilaiselta. Kahvileivonnaisista mainittakoon yleensä [[luumu]][[marmeladi]]täytteiset tähden- tai puolikuunmuotoiset, [[voitaikina]]sta valmistetut [[joulutorttu|joulutortut]] ja usein koristellut [[piparkakku|piparkakut]].
 
==Historiaa==
▲Ennen vanhaan pula-aikana jouluksi pyrittiin järjestämään hyvää, koko vuoden parasta syömistä. Lapset saivat [[siirappi|siirapista]] tehtyjä karamelleja ja sokeria oli saatavilla.
 
▲Jouluruokiin liittyy sanonta "kun loppiainen lopsahtaa, kaali kuppiin kopsahtaa". Tämä tarkoittaa sitä, että joulunajan hyvät ruoat on syöty loppuun ja paluu arkeen tapahtuu suurin piirtein loppiaisen aikoihin.
 
▲Jouluateria jätettiin ennen pöydälle koko yöksi. Sitä saivat sitten kotitontut ja muut nälkäiset käydä syömässä pitkin yötä.
 
{{tynkä/Ruoka}}
 
[[Luokka:Jouluruoat]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalainen_jouluateria”