Ero sivun ”Laadullinen tutkimus” versioiden välillä

750 merkkiä poistettu ,  10 vuotta sitten
→‎Arvostelua: kh, pikku tiivistämistä, suorat lainaukset pois
(→‎Arvostelua: kh, pikku tiivistämistä, suorat lainaukset pois)
Laadulliselle analyysille on tyypillistä [[induktiivinen päättely]], jossa pyritään tekemään yleistyksiä ja päätelmiä aineistosta nousevien seikkojen perusteella. Aineistoa pyritään tarkastelemaan monitahoisesti ja yksityiskohtaisesti nostaen siitä esiin merkityksellisiä teemoja. [[Tilasto]]lliseen yleistämiseen ei pyritä. Laadullisen tutkimuksen analyysitapoja ovat esimerkiksi [[diskurssianalyysi]] ja [[keskusteluanalyysi]].<ref>Eskola & Suoranta: ''Johdatus laadulliseen tutkimukseen'', s. 65, 161.</ref> Yksi laadullisen ja määrällisen tutkimuksen ero on se, että määrällisessä tutkimuksessa tutkimusongelmat muotoillaan tarkasti etukäteen, kun taas laadullisessa tutkimuksessa tutkimustehtävä voi muuttua tutkimuksen aikana.<ref>Hirsjärvi & Remes & Sajavaara: ''Tutki ja kirjoita'', s. 119-120, 255.</ref>
 
==Laadullisen tutkimuksen kritiikkiä==
==Arvostelua==
Laadullinen tutkimus kertoo vain esimerkkejä sekä arvauksia siitä, miten asiat voisivat olla yleisesti. Tämän jälkeen pitäisi määrällisellä tutkimuksella selvittää, mitkä näistä arvauksista osuvat oikeaan ja mitkä eivät (miten asiat oikeasti ovat yleisesti ja millä todenäköisyydellä). Hyvin usein tämä askel jätetään tekemättä.
 
Sosiaalitieteiden professori [[Pertti Töttö|Pertti Tötön]] kertoomukaan määrällisenlaadullinen tutkimuksentutkimus välttelynei johtuvanpysty osaamattomuudestavastaamaan kysymykseen miksi: "Yhteiskuntatieteidensyy-seuraus-suhteen laitoksiltatodentamiseen tarvitaan aina tietoa ilmiöiden korrelaatiosta, ja sitä taas ei tahdovoi todeta ilman määrällistä tutkimusta. Niinpä jos enäämäärälliset löytyämetodit väkeäunohdetaan, jokaTötön pystyisimukaan vetämäänsamalla tilastollistenhylätään menetelmienkaikki kursseja"varsinaisia ''syitä'' koskevat kysymykset.<ref name=PT>[http://www.ylioppilaslehti.fi/2000/12/01/ei-se-laatu-vaan-se-maara/ Ei se laatu vaan se määrä], Ylioppilaslehti 17/2000 (01.12.2000)</ref>.
 
“Laadullinen tutkimus ei pysty vastaamaan kysymykseen miksi: syy-seuraus-suhteen todentamiseen tarvitaan aina tietoa ilmiöiden korrelaatiosta, ja sitä taas ei voi todeta ilman määrällistä tutkimusta. Niinpä jos määrälliset metodit unohdetaan, samalla hylätään kaikki syitä koskevat kysymykset”, Töttö huomauttaa.<ref name=PT/>
 
“Jos halutaan muuttaa jokin asia tai tilanne, täytyy tietää, mikä sen asian tai tilanteen aiheuttaa. Koska tutkijat karttavat määrällistä tutkimusta, päätökset joudutaan tekemään arvailujen varassa.”<ref name=PT/>
 
“Sukupuolikiintiöt ovat tästä erinomainen esimerkki: niillä pidetään kurissa vain ilmiön seurauksia, ei syitä”, Töttö sanoo. Hänen mukaansa tarvitaan määrällistä tutkimusta, jotta voitaisiin löytää syyt ja puuttua niihin eikä oireisiin.<ref name=PT/>
 
Töttö näkee tutkijoiden karttavan määrällistä tutkimusta. Yliopistossa määrällisen tutkimuksen opetus on ongelmallista koska yhteiskuntatieteiden laitoksilta on nykyisin vaikeaa löytyä väkeä, joka pystyisi vetämään tilastollisten menetelmien kursseja.<ref name=PT/>
 
== Katso myös ==
21 188

muokkausta