Ero sivun ”Feliks Dzeržinski” versioiden välillä

316 merkkiä lisätty ,  12 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Dzeržinski pidätettiin viimeisen kerran 1912 ja tuomittiin kovaan pakkotyöhön. Hänet vapautettiin maaliskuussa [[1917]] samalla kun muutkin poliittisen vangit keisarinvallan kaaduttua. [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]] hän liittyi bolševikkien keskuskomiteaan ja toimi olennaisessa osassa lokakuun 1917 vallankaappauksessa. Hän vastasi bolševikkien päämajan [[Smolnan instituutti|Smolna]]n turvallisuudesta, jota seurasi tehtävä Tšekan johdossa. Tšeka toimi paitsi [[terrori]]välineenä vallankumouksen vihollisia vastaan, se myös hallinnoi rautatietä, tuotantoa, hyväntekeväisyyttä ja terveydenhuoltoa.
 
[[Venäjän sisällissota|Sisällissodan]] jälkeen Dzeržinski toimi [[Buharin]]in, Rykovin, Tomskin ja Smirnovin oikeisto-opposition kanssa ja kannatti [[NEP|uutta talouspolitiikkaa]] toimiessaan kansantalouden korkeimman neuvoston puheenjohtajana vuodesta 1924. Hän sai sairauskohtauksen ja kuoli kesällä 1926 puolustettuaan voimakkaasti [[politbyro]]on enemmistön kantaa.
 
Hän kuoli sydänkohtaukseen 20. heinäkuuta 1926 Moskovassa. Sydänkohtaus tuli välittömästi hänen pidettyään huonokuntoisena ja sairaana keskuskomiteassa puheen, jossa hän voimakkaasti tuomitsi ns. yhtyneen opposition, jota johtivat [[Leon Trotsk]i], [[Grigori Zinoviev]] ja [[Lev Kamenev]]<ref>Isaac Deutscher, The Prophet Unarmed: Trotsky 1921 - 1929, Oxford University Press, 1959, ISBN 1859844464, sivu 279</ref>.
 
Dzeržinski järjesti mekaanisten [[laskin|laskukoneiden]] tuotannon [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]]; koneen tyyppinimi oli Feliks ja lempinimi luonnollisesti rautafeliks. Hän järjesti myös [[Leica]]-kameroiden kopiointia ensin orpolasten työprikaatissa, myöhemmin erillisessä tehtaassa [[Ukraina]]ssa. Kameran mallinimeksi tuli F.E.D.
Rekisteröitymätön käyttäjä