Ero sivun ”Richard E. Byrd” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 101:
== Byrdin myöhemmät matkat Antarktikselle ==
 
[[Tiedosto:Antarctic snow cruiser cutaway.jpg|thumb|Byrdin kolmennellakolmannella matkalla mukana ollut valtava sähkötraktorisähköauto, "lumikulkija"[[Snow Cruiser]].]]
 
Byrd teki vielä kaksi muuta matkaa Etelämantereelle vuosina, [[1939]]-[[1941]] ja [[1946]]-[[1947]]. Kolmannella matkalla 1939-1941 Byrdillä oli mukanaan kallis sähkötraktorisähköauto "lumikulkija" [[Snow Cruiser]]<ref>http://www.joeld.net/snowcruiser/snowcruiser.html,The Antarctic Snow Cruiser, The Ultimate Land Yacht a.k.a The Penguin,Driving to the South Pole in style!?</ref>, jonka oli ideoinut Byrdin toisella matkalla mukana ollut tohtori Thomas C. Poulter. ViisimiehinenValtavassa lumikulkijaautossa oli kooltaanjopa 17tiedustelulentokone metriä pitkäkatolla, 6ja metriätilat leveä,ja korkeusvarusteet pyörineenviiden 4,9 metriä jamiehen painoivuoden 30oleskelua tonniavarten. SilläMutta saattoikun ajaaSnow 8000Cruiser km.lähti siinälastauspaikalta oliensimmäiseen montaajoonsa huonettalumiramppia japitkin makuupaikatkohti neljälle.tukikohtaa, Siinäsen olipyörät neljäupposivat noinlumeen, 3ja mlumikulkija läpimittaistaliikkui kumipyörää.tämän Pyörätjälkeen pyörivätetanan sähkömoottoreilla,vauhtia. jokaPyörien saivatsähkömoottorien voimansateho dieselgeneraattorista.ei Tasaisellariittänytkään30-tonnisen vauhdillaSnow koneCruiserin kulkiliikuttamiseen 48Etelämantereen km/h, jaoloiss.
 
Byrd teki vielä kaksi muuta matkaa Etelämantereelle vuosina, [[1939]]-[[1941]] ja [[1946]]-[[1947]]. Kolmannella matkalla 1939-1941 Byrdillä oli mukanaan kallis sähkötraktori "lumikulkija"<ref>http://www.joeld.net/snowcruiser/snowcruiser.html,The Antarctic Snow Cruiser, The Ultimate Land Yacht a.k.a The Penguin,Driving to the South Pole in style!?</ref>, jonka oli ideoinut Byrdin toisella matkalla mukana ollut tohtori Thomas C. Poulter. Viisimiehinen lumikulkija oli kooltaan 17 metriä pitkä, 6 metriä leveä, korkeus pyörineen 4,9 metriä ja painoi 30 tonnia. Sillä saattoi ajaa 8000 km. siinä oli monta huonetta ja makuupaikat neljälle. Siinä oli neljä noin 3 m läpimittaista kumipyörää. Pyörät pyörivät sähkömoottoreilla, joka saivat voimansa dieselgeneraattorista. Tasaisella vauhdilla kone kulki 48 km/h, ja
kone kykeni ylittämään 4.5 m leveitä railojakin. Se pystyi laskemaan alamäkeen kuin kelkka, kun pyöristä laskettiin ilmat pihalle ja kone jäi pohjassa olevien suksien varaan. Lumikulkijassa oli vuoden ruoka miehistölle ja suuret määrät polttoainetta. Kaiken lisäksi lumikulkija kuljetti katollaan yksimoottorista Beechcraft-lentokonetta, jolla saattoi tiedustella ympäristöä noin 450 km säteellä. Mutta kun lumikulkijaa kokeiltiin, niin sen pyörät upposivat lumeen, ja lumikulkija nousi ensimmäistä taivaltaan lauttajään korkeimmalle kohdalle etenan vauhtia. Sähkömoottoreissa ei ollut kylliksi tehoa riittävän nopeaan upottavassa lumessa ylämäkeen kulkemiseen. Lumikulkija oli lyhyen rinteen puolivälissä vielä viikon päästä.
Tällöin lumikulkijalla ei voitu kulkea etelänavalle niin kuin oli haaveltu. <ref>http://www.south-pole.com/p0000109.htm</ref>. Kolmannella matkalla kartoitettiin ilmakuvauksilla ennen kartoittamattomia Antarktiksen alueita, muun muassa Livin jäätikön ja Beardmoren jäätikön väliset vuoret.