Versio 16. joulukuuta 2009 kello 16.49 muokkaa Hannu (keskustelu \| muokkaukset) 10 218 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 17. joulukuuta 2009 kello 19.15 muokkaa kumoa Vnnen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 32 628 muokkausta →‎Kastelujärjestelmiä: kh, joku joka tuntee aihepiirin voisi tarkistaa nimet Uudempi muutos →
Rivi 10: ==Kastelujärjestelmiä== [[Kuva:SiphonTubes.JPG\|right\|thumb\|175px\|Kastelukanava, josta lähtee vesiputkia viljelmille.]][[Kuva:TravellingSprinkler.JPG\|thumb\|left\|175px\|Pyörillä kulkeva sadetteja, sadetinkastelun sprinkleri]][[Kuva:VineyardDrip.JPG\|right\|thumb\|150px\|Viiniköynnöksen tihkukastelua]][[Kuva:LevelBasinFloodIrrigation.JPG\|thumb\|left\|~~200px~~175px\|Vehnän tulvakastelua]][[Kuva:PivotWithDrops.JPG\|right\|thumb\|175px\|Center-Pivot -järjestelmän kastelulaite]] ~~[[Kuva:VineyardDrip.JPG\|right\|thumb\|150px\|Viiniköynnöksen tihkukastelua]]~~ Perinteisin menetelmä ovat kastelukanavat, joiden avulla vettä ohjataan joesta tai järvestä viljelykselle. [[Madeira]]n saaren kastelukanavat ovat kuuluisa kastelukanavajärjestelmä.<ref>[http://www.madeira-levada-walks.com/ Madeira Levada Walks]</ref> Rivi 17 ⟶ 16: Madeiralla vesi valuu kanaviin painovoiman myötä, mutta paikoin käytetään tuulimyllyjä tai eläinten pyörittämiä vesirattaita nostamaan vettä kastelukanaviin.<ref>[http://www.africawindmill.org/ Africa Windmill Project]</ref> Paikalliskastelujärjestelmässä vesi johdetaan matalapaineputkia myöten kasteltaville viljelmille.<ref>Verkkoviite\|kirjoittaja=K.Frenken\|otsikko=kastelu Irrigation in Africa in Figures\|-Aquastat Survey-2005\|kirja=Vesiraportti 29\|kustantaja=elintarvike-ja maatalousjärjestö YK\|vuosi=2001\|osoite=[http://www.fao.org/agl/aglw/docs/WV29_eng.pdf\|]muoto=PDF\|id=ISBN 92-5-105414-2\|julkaisupäivä=2007-03-14.Viitattu 16.12.2009</ref> Yksi paikalliskastelujärjestelmä on [~~Tihkukastelu~~[tihkukastelu]]~~ssa~~, jossa vesi siirretään suoraan kasvin juuristoon tippa kerrallaan. <ref>[http://www.mvtt.fi/vesitalous/arkisto/2001/Vesitalous200102/tihk.html Tihkukastelu säästää vettä] Maa- ja vesitekniikan tuki 2001</ref> ~~Maa- ja vesitekniikan tuki 2001</ref>~~ Sadetuskastelussa suuripainesprinklerit ~~l. roottorit~~ sadettavat kasteltavaa viljelysalaa. Roottorit on rakennettu ympyrän muotoisiksi ja osittain pyöreiksi. Paine on 40-130 lbF/cm² (275-900kPa), kastelutehon ollessa 50-1200 US gal (3-75l/s), tavallisesti suutin halkaisijat ovat välillä 0.5-1.9 tuumaa (10-50mm).{{lähde}}▼ [[Hydroviljely]] on keinokastelun äärimmäinen muoto: siinä kasvit ovat vähässä mullassa tai kokonaan vesi-ravintoliuoksessa.▼ [[Center-Pivot ~~kastelussa~~kastelu]]ssa järjestelmä koostuu useista osaputkista, jotka yleensä on valmistettu sinkitystä teräksestä tai alumiinista ja jota tukevat ristikot. Järjestelmä liikkuu ympyrän muotoisella radalla. Useimmissa järjestelmissä on U-muotoinen putki (Gooseneck), johon on liitetty sprinklerisuuttimia. Järjestelmät ovat nykyään hydraulisesti ohjattavia (TL kastelujärjestelmät) ja sähkömoottorilla ohjattavat järjestelmiä (TL, Reinke, Valley, Zimmatic). Useimmat sprinklerijärjestelmät toimivat GPS-laitteiden avulla. Kastelumenetelmä on käytössä enimmäkseen Yhdysvalloissa. Sivusuunnassa liikkuvassa kastelussa kasteluputki on kiinnitetty kastelulaitteen 1,5 metriä halkaisijaltaan olevan pyörän keskipisteseen ja sprinklerit ovat sijoitettu pyörän ulkokehälle.{{lähde}}▼ Paikalliskastelussa (lokalikastelu) järjestelmässä vesi johdetaan matalapaineputkia myöten kasteltaville alueille<ref>Verkkoviite\|kirjoittaja=K.Frenken\|otsikko=kastelu Irrigation in Africa in Figures\|-Aquastat Survey-2005\|kirja=Vesiraportti 29\|kustantaja=elintarvike-ja maatalousjärjestö YK\|vuosi=2001\|osoite=[http://www.fao.org/agl/aglw/docs/WV29_eng.pdf\|]muoto=PDF\|id=ISBN 92-5-105414-2\|julkaisupäivä=2007-03-14.Viitattu 16.12.2009</ref>. [[Tulvakastelu]]lla viljelmille valutetaan niin paljon vettä, että ne jäävät sen alle. Perinteisesti [[riisi]]ä on viljelty tällä tavoin. ▲Sadetuskastelussa suuripainesprinklerit l. roottorit sadettavat kasteltavaa viljelysalaa. Roottorit on rakennettu ympyrän muotoisiksi ja osittain pyöreiksi. Paine on 40-130 lbF/cm² (275-900kPa), kastelutehon ollessa 50-1200 US gal (3-75l/s), tavallisesti suutin halkaisijat ovat välillä 0.5-1.9 tuumaa (10-50mm). ~~Sub-kastelu (suotumismenetelmä), menetelmässä~~[[Suotumiskastelu\|Suotumismenetelmällä]] pohjavesi nostetaan pumppaamalla kasvien juurien tasolle.▼ ▲Center-Pivot kastelussa järjestelmä koostuu useista osaputkista, jotka yleensä on valmistettu sinkitystä teräksestä tai alumiinista ja jota tukevat ristikot. Järjestelmä liikkuu ympyrän muotoisella radalla. Useimmissa järjestelmissä on U-muotoinen putki (Gooseneck), johon on liitetty sprinklerisuuttimia. Järjestelmät ovat nykyään hydraulisesti ohjattavia (TL kastelujärjestelmät) ja sähkömoottorilla ohjattavat järjestelmiä (TL, Reinke, Valley, Zimmatic). Useimmat sprinklerijärjestelmät toimivat GPS-laitteiden avulla. Kastelumenetelmä on käytössä enimmäkseen Yhdysvalloissa. ▲[[Hydroviljely]] on keinokastelun äärimmäinen muoto: siinä kasvit ovat vähässä mullassa tai kokonaan vesi-ravintoliuoksessa. ~~Sivusuunnassa liikkuvassa kastelussa kasteluputki on kiinnitetty pyörän halkaisiltaan noin 1.5 metrin keskipisteseen, sprinklerit on sijoitettu pyörän ulkokehälle.~~ ▲Sub-kastelu (suotumismenetelmä), menetelmässä pohjavesi nostetaan pumppaamalla kasvien juurien tasolle. ~~{{kesken\|kts en-wiki}}~~ ==Ympäristövaikutukset==

Ero sivun ”Keinokastelu” versioiden välillä