Ero sivun ”Luoksepääsemättömyyden napa” versioiden välillä

Lisäsin kaksi lähdettä, joissa termi ainakin esiintyy. Toisaalta, käytetäänkö termiä muista kuin napaseuduilla olevista kohdista.
(Lisäsin kaksi lähdettä, joissa termi ainakin esiintyy. Toisaalta, käytetäänkö termiä muista kuin napaseuduilla olevista kohdista.)
[[Kuva:Distancia a la costa.png|thumb|right|250px|Maailmankartta, jossa näkyy etäisyyksiä rannikolta, ja mantereiden luoksepääsemättömyyden napoja.]]
{{tarkistettava|käytetäänkö termiä muusta kuin napaseuduilla olevista kohdista}}
{{Lähteetön|Mikä on artikkelin nimen lähde? Onko vain käännös englanninkielisestä termistä "Pole of inaccessibility"?}}
'''Luoksepääsemättömyyden napa'''<ref>Otavan suusi ensyklopedia, 12. osa (Musikaali-Oppiminen), art. Napamaat, kartta sivulla 4579, Otava 1979, ISBN 951-1-05075-3</ref><ref>Guinness Wold Records 2009, s. 115 (oikea reuna), ISBN 978-951-32-2580-3<!--Englanninkielisestä nimestään kirja on suomenkielinen, ja tämä termikin on siellä suomeksi--></ref> on maantieteellisen muodostuman kohta, joka on kauimpana kaikista rannikoista. Luoksepääsemättömyyden napa voidaan määritellä vaikkapa mantereelle, saarelle tai merelle.
 
Tällöin luoksepääsemättömyyden napa on yleensä eri asia kuin maantieteellinen tai magneettinen pohjois- tai etelänapa. Esimerkiksi [[etelämanner|Etelämantereen]] luoksepääsemättämyyden napa on mannerjäätikön keskustassa 600 km päässä Vostok-tutkimusasemasta. Venäläisllä oli vuonna 1958 muutama mökissä asuvaa miestä tekemässä säähavaintoja eteläisellä luoksepääsemättömyyden navalla, joka oli määritelty erään kriteerin mukaan. Etelämantereella luoksepääsemättämyyden navan määritelmään vaikuttaa mm se otetaanko mukaan lauttajäät eli selfijäät.
*[[Pohjoisnapa]]
*[[Etelänapa]]
 
==Viitteet==
{{viitteet}}
 
==Aiheesta muualla==
95 475

muokkausta