Ero sivun ”Fosfoenolipyruvaattikarboksikinaasi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo
Rivi 3:
 
== Muodot ==
Fosfoenolipuryvaattikarboksikinaasi voidaan jakaa kahteen mryhmäänryhmään entsyymin sijainnin mukaan. Entsyymiä on [[mitokondrio]]issa ja [[sytosoli]]ssa esiintyvät muodot. [[Kyyhkyt|Kyyhkyjen]], [[kana|kanojen]] ja [[kani]]en maksassa esiintyvä fosfoenolipuryvaattikarboksikinaasi on mitokondrionaalista muotamuotoa ja [[hiiri]]llä ja [[rotta|rotilla]] entsyymiä on vain sytosolissa. [[Ihminen|Ihmisillä]], [[marsu]]illa ja [[lehmä|lehmillä]] entsyymiä on yhtä paljon sekä mitokondrioissa että sytosolissa. Sytosolinen ja mitokondrionaalinen muoto eroavat rakenteeltaan, immunologisilta ominaisuuksiltaan ja kinetiikaltaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Robert K. Murray | Nimeke =Harper's illustrated biochemistry | Vuosi =2003 | Sivu =153 | Julkaisija =McGraw-Hill Professional | Tunniste =ISBN 978-0071389013 | www =http://books.google.fi/books?id=aNmgMg2L_FIC&pg=PA153&dq=Phosphoenolpyruvate+carboxykinase&cd=7#v=onepage&q=Phosphoenolpyruvate%20carboxykinase&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu = 14.12.2009 | Kieli ={{en}}}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Klaus Urich | Nimeke =Comparative animal biochemistry | Vuosi =1994 | Sivu =692 | Julkaisija =Springer | Tunniste =ISBN 978-3-540-57420-0 | www =http://books.google.fi/books?id=GLbcWyeaCGQC&pg=PA692&dq=Phosphoenolpyruvate+carboxykinase+%2B+isoenzyme&lr=&cd=46#v=onepage&q=&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu = 14.12.2009 | Kieli ={{en}}}}</ref>
 
== Fosfaattiryhmän lähteet ==
FosfoenolipyruvaattikasrboksikinaasiFosfoenolipyruvaattikarboksikinaasi paitsi poistaa oksaloetikkahaposta hiilidioksidimolekyylin, fosforyloi tuotteen. Eläimillä ja joillakin bakteereilla fosfaattiryhmän lähde on yleensä [[guanosiinitrifosfaatti]], joka muuttuu [[guanosiinidifosfaatti|guanosiinidifosfaatiksi]]. Kasvit ja eräät bakteerit käyttävät [[ATP]]:tä ja osa bakteereista [[pyrofosfaatti]]-ionia.<ref name="brenda">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.brenda-enzymes.org/php/result_flat.php4?ecno=4.1.1.32 | Nimeke = EC 4.1.1.32 - Phosphoenolpyruvate carboxykinase (GTP) | Julkaisija =Brenda | Viitattu = 14.12.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.brenda-enzymes.org/php/result_flat.php4?ecno=4.1.1.38 | Nimeke = EC 4.1.1.38 - phosphoenolpyruvate carboxykinase (diphosphate) | Julkaisija =Brenda | Viitattu = 14.12.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.brenda-enzymes.org/php/result_flat.php4?ecno=4.1.1.49 | Nimeke = EC 4.1.1.49 - Phosphoenolpyruvate carboxykinase (ATP) | Julkaisija =Brenda | Viitattu = 14.12.2009 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
== Fosfoenolipyruvaattikarboksikinaasi kasveissa ==
Fosfoenolipyruvaattikarboksikinaasia tavataan [[C4-yhteyttäminen|C4-yhteyttävissä]] kasveissa, kuten nopeakasvuisissa trooppisissa ruohoissa. Fosfoenolipalorypälehappo muutetaan kasvin lehtien [[mesofylli]]kudoksessa oksaloetikkahapoksi ja edelleen [[asparagiinihappo|asparagiinihapoksi]]. Asparagiinihappo siirretään [[johtosolukko]]on, missä aminotransferaasientsyymi muuttaa asparagiinihapon jälleen oksaloetikkahapoksi. Sytosolissa fosfoenolipyruvaattikarboksikinaasi muuttaa oksaloetikkahapon fosfoenolipalorypälehapoksi. Vapautuva hiilidioksidi siirtyy viherhiukkasiin, josta siitä valmistetaan sokeria.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Hans-Walter Heldt | Nimeke =Plant biochemistry | Vuosi =2005 | Sivu =231 | Julkaisija =Academic Press | Tunniste =ISBN 978-0-12-088391-2 | www =http://books.google.fi/books?id=qHCzrDHajtoC&pg=PT257&dq=Phosphoenolpyruvate+carboxykinase+%2B+isoenzyme&lr=&cd=6#v=onepage&q=Phosphoenolpyruvate%20carboxykinase%20%2B%20isoenzyme&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu = 14.12.2009 | Kieli ={{en}}}}</ref>
 
== OlosuhteeetOlosuhteet, aktivaattorit ja inhibiittorit ==
Fosfoenolipyruvaattikarboksikinaasi toimii parhaiten, kun lämpötila on eliöstä riippuen 25&ndash;80&nbsp;°C ja [[pH]] 6,2&ndash;8,8. Entsyymin toiminnalle hyvin tärkeä aktivaattori on [[mangaani]]-ioni. Myös [[magnesium]]ionit aktivoivat entsyymiä, mutta eivät ole aivan yhtä tehokkaita. EtsyyminEntsyymin [[inhibiittori|inhibiittoreita]] ovat muun muassa [[kaliumvetykarbonaatti]], [[α-ketoglutaarihappo]] sekä eräät metallit, kuten [[koboltti]] ja [[kromi]], jotka muodostavat yhdisteitä guanosiinitrifosfaatin kanssa.<ref name="brenda" />
 
== Lähteet ==