Ero sivun ”Atomiydin” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: fiu-vro:Aadomi säsü |
KLS (keskustelu | muokkaukset) p Linkki uuteen artikkeliin |
||
Rivi 37:
Näissä malleissa nukleonit ovat järjestyneet [[orbitaali|orbitaaleille]] pareittain, sillä ne ovat fermioneja eikä niitä voi olla useampia samassa kvanttitilassa. Samalla orbitaalilla voi kuitenkin olla kaksi nukleonia edellyttäen, että niillä on vastakkaissuuntainen [[spin]]. Erityisesti kevyimmissä ytimisä orbitaalit ovat hyvin verrattavissa elektronien orbitaaleihin. Esimerkiksi helium-4-ytimessä kaksi protonia ja kaksi neutronia ovat järjestyneet 1s-orbitaaleille hyvin samaan tapaan kuin elektronitkin, ja tämä ydin on epätavallisen stabiili vastaavasta syystä kuin heliumin elektroniverhokin. Tämän ytimen poikkeuksellisesta stabiiliudesta johtuu sekin, että kaikki ytimet, joissa on viisi nukleonia (He-5 ja Li-5), ovat erittäin epävakaita ja lyhytikäisiä.
Raskaammilla ytimillä kuoret poikkeavat elektronikuorista selvästi enemmän. Kuitenkin ydinmallien avulla voidaan johtaa ydinfysiikan ns. [[maagiset luvut]] 2, 8, 20, 28, 50, 82 ja 126. Ytimet, joissa protonien, neutronien tai molempien lukumäärä on jokin näistä, ovat erityisen stabiileja, sillä niillä on uloinkin kuori täysi samaan tapaan kuin [[jalokaasut|jalokaasuilla]] on uloimmalla elektronikuorella [[oktetti]], minkä vuoksi ne ovat kemiallisesti jokseenkin passiivisia. Maagiset luvut ilmenevät esimerkiksi siitä, että [[tina]]lla, jolla on 50 protonia, on 10 stabiilia isotooppia eli enemmän kuin millään muulla alkuaineella. Ytimet, joissa protonien tai neutronien lukumäärä on kaukana näistä, ovat usein erityisen epävakaita, mikä ilmenee esimerkiksi siitä, ettei alkuaineilla n:o 43 ja 61, [[teknetium]]illa ja [[prometium]]illa, ole yhtään stabiilia isotooppia.
=== Mallien yhteensopivuus ===
| |||