Wikipedia

Ero sivun ”Emil Henriksson” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kuvitus lisätty
Jäsentely (johdanto lyhyemmäksi) ym. pientä
Rivi 2:
'''Emil Vilhelm Henriksson''' ([[24. helmikuuta]] [[1886]] [[Helsinki]] – [[19. joulukuuta]] [[1959]] Helsinki) oli suomalainen hienomekaanikko, joka tunnetaan [[Abloy]]-lukon [[keksijä]]nä.
 
==Abloy-lukko==
Korjatessaan [[kassakone]]tta vuonna [[1907]] hänHenriksson oivalsi, että kassakoneessa kiertyvien rattaiden periaatetta voitaisiin soveltaa myös [[lukko]]ihin. Hän kehitteli ideaa kolmisen vuotta ja valmistettuaan parikin [[prototyyppi]]ä hän haki sillelukolle patenttia [[1918]]. Patentti myönnettiin [[15. helmikuuta]] [[1919]].
 
Lukkojen teollinen valmistus alkoi vuonna 1918 [[Låsfabriken-Lukkotehdas|Ab Låsfabriken-Lukkotehdas Oy]]:ssä. Nimi lyheni pian muotoon [[Abloy|Ab Lukko Oy]]. Tuotteen nimi oli alunperin Henrikssonin Patenttilukko, mutta muutettiin vuonna [[1920]] Abloyksi yrityksen nimen alkukirjainten mukaan. Abloy-lukko oli siihen aikaan ainoa, jota ei pystytty [[tiirikointi|tiirikoimaan]]. Lukon toiminta perustuu lukkosylinterissä oleviin [[levyhaittasylinteri|kiertyviin haittalevyihin]]. Siihen saakka käytössä oli ollut vain tappihaittasylinterillä toimivia lukkoja.
 
Kaikki nykyiset ABLOY®-lukot perustuvat kuitenkin Henrikssonin ideaan. Lukko on erityisen pitkäikäinen, sillä se ei sisällä kuin yhden jousen (kaikissa malleissa ei sitäkään). Haittalevysylinteri mahdollistaa myös lähes rajattomat sarjoitusmahdollisuudet, mm. erilaiset pää- ja yleisavainsarjoitukset. [[Keksintösäätiö]] on arvioinut Abloy-lukon merkittävimmäksi suomalaiseksi keksinnöksi <ref>[http://www.keksintosaatio.fi/acms/core/default.asp?docId=12625 Kesksintösensaatio.fi]</ref>. ▼
Henriksson ei rikastunut keksinnöllään, sillä hän myi oikeudet keksintöönsä Abloy-yhtiölle vuonna [[1921]] ja sai kaupassa 100 markkaa (vuoden 2005 rahana 34 euroa) sekä 50 yhtiön osaketta. Yhtiö meni konkurssiin vuonna [[1923]], ja patentti joutui pankille. Pankki myi sen [[Kone- ja Siltarakennus|Kone- ja Siltarakennus Oy]]:lle, jonka [[Wärtsilä]]-yhtymä osti [[1936]].▼
 
==Myöhempi ura ja yksityiselämä==
▲Kaikki nykyiset ABLOY®-lukot perustuvat kuitenkin Henrikssonin ideaan. Lukko on erityisen pitkäikäinen, sillä se ei sisällä kuin yhden jousen (kaikissa malleissa ei sitäkään). Haittalevysylinteri mahdollistaa myös lähes rajattomat sarjoitusmahdollisuudet, mm. erilaiset pää- ja yleisavainsarjoitukset. [[Keksintösäätiö]] on arvioinut Abloy-lukon merkittävimmäksi suomalaiseksi keksinnöksi <ref>[http://www.keksintosaatio.fi/acms/core/default.asp?docId=12625 Kesksintösensaatio.fi]</ref>.
▲Henriksson ei rikastunut keksinnöllään, sillä hän myi oikeudet keksintöönsäsiihen Abloy-yhtiölle vuonna [[1921]] ja sai kaupassa 100 markkaa (vuoden 2005 rahana 34 euroa) sekä 50 yhtiön osaketta. Yhtiö meni konkurssiin vuonna [[1923]], ja patentti joutui pankille. Pankki myi sen [[Kone- ja Siltarakennus|Kone- ja Siltarakennus Oy]]:lle, jonka [[Wärtsilä]]-yhtymä osti [[1936]].
 
Henriksson muutti Abloyn patentin myytyään Turkuun, mutta palasi parin kolmen vuoden kuluttua takaisin Helsinkiin. Hän työskenteli tämän jälkeen parisen vuotta puolustusvoimien palveluksessa sekä vuodesta [[1928]] mekaanikkona [[Helsingin yliopisto]]n kemian laitoksella aina [[1950-luku|1950-luvun]] puoliväliin. Siellä hänen toimenkuvaansa kuului mm. instrumenttien valmistaminen ja kunnossapito. Samaan aikaan Helsingin yliopiston [[biokemia]]n professorina oli toinen merkittävä suomalainen keksijä, akateemikko [[A. I. Virtanen]].
 
HänHenriksson harrasti taidekirjallisuutta sekä maalaustaidetta. Hän piirsi ja maalasi myös itse. Lisäksi hän oli kiinnostunut kaikista optisista välineistä, joita käsittelevän kirjallisuuden hän tunsi läpikotaisin. Hän myös opiskeli kieliä pystyäkseen lukemaan ulkomaista teknistä kirjallisuutta. Rakkaus maalaustaiteeseen ja kiinnostus tekniikkaan antoivat sisältöä hänen elämäänsä, jota varjosti hienoinen katkeruus lukkokeksinnön menettämisestä. Hän ei kuitenkaan täysin katkeroitunut, sillä hän totesi kaiken johtuneen tyhmyydestä ja huonosta liikemiestaidosta mutta ei ammattitaidon puutteesta.
 
HäntäHenrikssonia luonnehdittiin hiljaiseksi, vaatimattomaksi, huumorintajuiseksi ja nuorekkaaksi. Hänen viidestä pojastaan kaksi oli kuollut lapsena, ja yksi seurasi isänsä jälkiä opiskelemalla hienomekaanikoksi.
 
Emil Henriksson sai [[Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta|Suomen Valkoisen Ruusu]]n ensimmäisen luokan mitalin [[1954]] ja [[Suomen Talousseura]]n hopeisen kunniarahan [[1955]]. Kuitenkin arvellaan, että näillä ei ole kunnioitettu häntä Abloy-lukon keksijänä, vaan ne olivat ansioita pitkästä työurasta.
 
HänetHenriksson on haudattu [[Malmin hautausmaa]]lle (25-26-494).
 
== Katso myös ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Emil_Henriksson”