Ero sivun ”Alfasäteily” versioiden välillä

887 merkkiä lisätty ,  15 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (Tuplaluokitus pois)
{{Radioaktiiviset_prosessit}}
 
'''Alfasäteily''' on voimakkaasti ionisoivaa mutta heikosti läpäisevää [[radioaktiivinen säteily|radioaktiivista säteilyä]]. Alfasäteilyä synnyttävää ydinreaktiota kutsutaan alfahajoamiseksi, ja se on siis [[Radioaktiivinen hajoaminen|radioaktiivisen hajoamisen]] yksi muoto. Atomin ytimestä poistuu '''''alfahiukkanen''''', jonka jälkeen ytimen [[atomipainomassaluku]] pienenee neljällä ja [[järjestysluku (kemia)|järjestysluku]] kahdella.
Esim.:
:<math>
</math>
 
normaalistijoka tämänormaalisti kirjoitetaan muodossa:
 
:<math>
</math>
 
Huomaa,Alfahiukkanen ettäon alfahiukkanen onsiis [[helium]]ydin (kaksi [[protoni]]a + kaksi [[neutroni]]a), joten sekä atomipaino sekä järjestysluku säilyvät hajoamisen jälkeen. Alfasäteilyä voidaan ajatella erikoistapauksena [[fissio]]nasta, jossa alkuperäinen ydin halkeaa kahdeksi pienemmäksi ytimeksi. AlfasäteilyAlfahajoaminen on pohjimmiltaan [[kvanttitunnelointi]] prosessi.
 
Joidenkin radioaktiivisten aineiden alfa-säteilyn yhteydessä tapahtuva [[beetasäteily]] aiheuttaa atomaarisen heliumin muodostumista.
Alfasäteily on alfahiukkasten varauksen ja massan takia erittäin huonosti läpäisevää säteilyä: Edes ilmassa alfasäteily ei pääse etenemään kuin muutamia senttimetrejä. Koska alfasäteilyn pysäyttämiseen riittää jo muutaman solun paksuinen ihon kuollut pintakerros, on ulkoinen alfasäteily ihmisille varsin harmitonta. Kuitenkin samasta syystä kehon sisälle hengityksen tai ruoan mukana päässeet alfa-aktiiviset aineet ovat hyvin haitallisia, ja johtavat riittävän suurina määrinä säteilymyrkytykseen.
 
Useimmat palovaroittimet ovat hyvä arkinen esimerkki alfasäteilyn hyötykäytöstä. Niiden toiminta perustuu ilman ionisointiin alfasäteilyn avulla ja sen sähkönjohtavuuden mittaukseen. Palovaroittimissa alfasäteilylähteenä käytetään pientä määrää [[amerikium]]-241:tä.
 
[[Luokka:Ydinfysiikka]]
7

muokkausta