Ero sivun ”Kserkses I” versioiden välillä

3 872 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
(→‎Hyökkäys Kreikkaan: täydennystä)
 
==Hyökkäys Kreikkaan==
Dareioksen aikana [[ateena]]laiset, [[naksos]]laiset ja [[eretria]]laiset olivat sekaantuneet [[Joonia]]n kapinaan. Lisäksi kreikkalaiset olivat aiheuttaneet persialaisille tappion [[Marathonin taistelu]]ssa. Suuttuen Marathonin tappiosta kokosi Dareios koko valtakuntansa sotavoimat, aikoen itse lähteä johtamaan uutta kostosotaa, mutta hän kuoli kesken varustuksiansa. Hänen poikansa Kserkses suunnitteliläksi kostoretkenAasiasta Kreikkaanviemään huolellisestilänttä turvatenkohti armeijansayhtä huoltoreititmaailmanhistorian suurimmista sotajoukoista. Kserkseksen joukot oli koottu, suureltaosin väkipakolla, ympäri mahtavaa valtakuntaa: persialaisia komeissa varustuksissaan, medialaisia kalleissa pukimissaan, intialaisia, joilla oli pajusta palmikoidut panssarit ja muunbambu-ruokoiset muassanuolet, rakentamallaskytialaispaimentolaisia kaksinahkahaarniskoineen siltaaja [[Hellespontos|Hellespontokselle]].sotakirveineen, Kreikkalainenlyhytnuttuisia historioitsijaarabialaisia [[Herodotos]]pitkine kertoojousineen, ettäetiopialaisia kunleijonan ensimmäinenja sillanrakennusyrityspantterin epäonnistuitaljat myrskynpukimina, revittyäkolkilaisia päässä puukypärät ja sillankädessä kappaleiksinahkakilvet, Kserksesnahkapukuisia antoitraakialaisia ruoskialyhyine merenmiekkoineen aallotja paljon muita. ToinenLisäksi Kserkses oli muodostanut ennen sotaa useita liittolaissuhteita muun muassa [[Karthago]]n ja monien pienempien kreikkalaisten rakentamisyrityskaupunkivaltioiden onnistuikanssa.
 
Kserkseksen julmasta kurista kerrottiin tarinoita. Yhden mukaan tapahtui seuraavaa: kun sotajoukko kokoutui Sardeesen, toimitti rikas [[Pytios]] pidot kaikille. Ennen sotaväen lähtöä astui hän sitten kuninkaan eteen ja rukoili yhtä suosion osoitusta. Kuningas lupasi täyttää pyynnön. Silloin sanoi Pytios: "Herra, minulla on viisi poikaa ja heidän täytyy lähteä sotaan sinun kanssasi. Armahda, kuningas, nyt minua, vanhaa miestä, ja vapauta vanhin poikani sotapalveluksesta. Muut neljä seuratkoot sinua." Kserkses vastasi äkäisesti: "Kelvoton mies, uskallatko ajatella poikaasi, vaikka olet minun orjani ja sinun oikeastaan pitäisi koko huonekuntasi kanssa seuraaman sotajoukkoa!" Sitte käski kuningas hakkaamaan Pytion vanhimman pojan keskeltä kahtia ja panemaan puolikkaat molemmin puolin tietä, jota sotajoukon piti marssia, niin ettei kukaan enää uskaltaisi pyytää vapautusta sotapalveluksesta.
Kserkses oli muodostanut ennen sotaa useita liittolaissuhteita muun muassa [[Karthago]]n ja monien pienempien kreikkalaisten kaupunkivaltioiden kanssa. Vuonna 480 eaa. hän lähti [[Sardis|Sarkisesta]] suuren laivastonsa ja armeijansa kanssa (Herodotos väittää miehiä olleen yli kaksi miljoonaa). Sotaonni oli aluksi Kserkseelle myötä. [[Thermopylain taistelu]]ssa pieni joukko sotilaita johtajanaan Spartan kuningas [[Leonidas]] pidätteli persialaisia pitkään, mutta lopulta persialaiset saivat voiton. Thermopylain jälkeen Ateena vallattiin ja ateenalaiset ajettiin spartalaisten kanssa Korintin kannakselle ja Saronikoslahdelle. Lopulta kuitenkin [[Salamiin taistelu]]ssa ateenalaisten laivasto sai voiton. Ilman laivastotukea Kserkses joutui vetäytymään. Lopulta myös hänen Kreikkaan jättämänsä jälkijoukko lyötiin.
 
Kserkses suunnitteli hyökkäyksen ja sen huollon perinpohjaisella huolellisuudella. [[Hellespontos|Hellespontokselle]] hän oli teettänyt sillan. Kreikkalainen historioitsija [[Herodotos]] kertoo, että kun ensimmäinen sillanrakennusyritys epäonnistui myrskyn revittyä sillan kappaleiksi, Kserkses antoi ruoskia meren aallot ja mestata rakentajat. Toinen rakentamisyritys onnistui. Vuonna 480 eaa. siirtyi sotajoukko Sardeesta Abydokseen. Ensin kulkivat kuorma- ja vetojuhdat ja niiden jäljessä toinen puoli sotaväkeä, järjestämätön joukko kaikenlaisia kansoja. Sitten tuli kuninkaan etujoukkona 1000 valittua persialaista ratsumiestä ja yhtä monta keihäsmiestä. Näitä seurasi [[Ormuts]]in pyhät vaunut, kahdeksan valkoista hevosta edessä, joiden ajaja astui vieressä, sillä ei kukaan kuolevainen saanut nousta niiden vaunujen istuimelle. Sitte Kserkses itse ajoi istuen korkeissa vaunuissa, joiden vieressä ajaja astui. Kuninkaan jälkijoukkona oli kuten edelläkin 1000 valittaa ratsumiestä ja yhtä monta keihäsmiestä sekä 10000 muuta ratsumiestä ja yhtä monta miestä parasta jalkaväkeä. Kuninkaan seurueen jäljestä vaelsi kirjavassa epäjärjestyksessä suuren sotajoukon toinen puoli.
 
Laivaston purjehtiessa pitkin rantaa marssi maajoukko Hellesponton yli Trakian rannalle Doriskon viereiselle tasangolle. Siellä Kserkses antoi, Herodotksen mukaan, laskea sotaväkensä, joka tapahtui siten, että ensin koottiin kymmenen tuhatta miestä, jotka sullottiin tiheään ja ympäröitiin kaksiovisella aidalla. Niiden pois marssittua tuli aituus täyteen toisia miehiä ja sitte taas toisia, kunnes kaikki väki oli laskettu. Tässä Kserkseksen joukossa oli yli kaksi miljoonaa miestä. Lisäksi palvelijoita, kokkeja ja naisia kerrotaan olleen yhtä paljon.
 
Tämä suunnaton joukko lähestyi hitaasti Kreikanmaata. Herodotos luettelee jokia, jotka kuivivat, kun sotaväki niistä otti tarpeekseen vettä, ja kaupunkeja, jotka perin köyhtyivät, kun niiden täytyi toimittaa sille yksi ateria. Makedonian kuningas osoitti alammaisuutta mahtavalle hallitsijalle. Tessalian rajalla otettiin vastaan palaavat sanansaattajat, jotka oli lähetetty vaatimaan kreikkalaisilta valtioilta maata ja vettä, noita alammaisuuteen antautumisen merkkejä. Enimmät sanansaattajat olivat niitä saaneetkin.
 
Ateenaan ja Spartaan ei ollut lähetetty ketään. Ne molemmat valtiot ja muut, jotka vielä uskalsivat puolustaa vapauttansa, varustautuivat rohkeasti vastarintaan.<ref name="otto">Otto Sjögren: [http://www.gutenberg.org/files/27653/27653-h/27653-h.htm Historiallinen lukukirja: Vanha ja Keski-aika], WSOY, 1888.</ref>
 
Kserkses oli muodostanut ennen sotaa useita liittolaissuhteita muun muassa [[Karthago]]n ja monien pienempien kreikkalaisten kaupunkivaltioiden kanssa. Vuonna 480 eaa. hän lähti [[Sardis|Sarkisesta]] suuren laivastonsa ja armeijansa kanssa (Herodotos väittää miehiä olleen yli kaksi miljoonaa). Sotaonni oli aluksi Kserkseelle myötä. [[Thermopylain taistelu]]ssa pieni joukko sotilaita johtajanaan Spartan kuningas [[Leonidas]] pidätteli persialaisia pitkään, mutta lopulta persialaiset saivat voiton. Thermopylain jälkeen Ateena vallattiin ja ateenalaiset ajettiin spartalaisten kanssa Korintin kannakselle ja Saronikoslahdelle. Lopulta kuitenkin [[Salamiin taistelu]]ssa ateenalaisten laivasto sai voiton. Ilman laivastotukea Kserkses joutui vetäytymään. Lopulta myös hänen Kreikkaan jättämänsä jälkijoukko lyötiin.
 
==Myöhemmät vuodet==
4 893

muokkausta