Ero sivun ”Mittayksikkö” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) →Perus- ja lisäyksiköt: virke kuntoon |
KLS (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 5:
Esimerkiksi [[pituus|pituuden]] mittaamiseksi pitää olla sovittuna jokin yleisesti tunnettu yksikkö, jotta annetulla pituuslukemalla olisi jotakin laajempaa merkitystä. Pituuden mittaamiseen sovittu yksikkö on [[metri]] (tunnus '''m''') ja sen ''kerrannaisyksiköt'' [[kilometri]], [[senttimetri]], [[millimetri]] jne. (tunnukset '''km''', '''cm''' ja '''mm'''). Näissä esimerkeissä [[kilo]] tarkoittaa tuhatkertaista, [[sentti]] sadasosaa ja [[milli]] tuhannesosaa. Mittaamiseen tarvitaan vertailukohdaksi sovitun yksikön lisäksi ''[[mittaväline]]'' tai ''mittalaite'' - pituuden tapauksessa esimerkiksi [[mittanauha]]. Mittaustoimenpiteen jälkeen voidaan siis ilmoittaa, että [[mies]] on kaksi metriä (2 m) pitkä.
==
Eri aikoina ja eri maissa on varsinkin pituudelle, [[tilavuus|tilavuudelle]] ja [[paino]]lle (tai [[massa]]lle) ollut käytössä mitä moninaisempia mittayksiköitä, jotka useimiten on määritelty toisistaan riippumatta. Saman niminenkin yksikkö on eri aikoina tai eri maissa saattanut olla hyvinkin eri suuruinen. Koska yksiköiden sekaantumisesta oli suurta haittaa, laadittiin Ranskassa 1700-luvun lopulla [[metrijärjestelmä]], jonka perusyksiköt olivat [[metri]] ja [[kilogramma]]. Muut yksiköt määriteltiin näiden kerrannaisina tai murto-osina [[kymmenjärjestelmä]]n mukaisesti. Myöhemmin metrijärjestelmä tuli käyttöön usemmissa muissakin maissa. Tieteen myöhempi kehitys teki kuitenkin tarpeelliseksi määritellä yksiköitä useille sellaisillekin suureille, joille alkuperäisessä metrijärjestelmässä ei ollut yksiköitä. Eri yhteyksissä on ollut käytössä useitakin yksikköjärjestelmiä, joita voidaan pitää metrijärjestelmän laajennuksina. Sellaisia ovat olleet esimerkiksi [[cgs-järjestelmä]] ja [[tekninen mittajärjestelmä]]. Nykyisin lähes kaikissa maissa käytetään ''kansainvälistä yksikköjärjestelmää'' eli [[SI-järjestelmä]]ä.
=== SI-järjestelmä ===
Yksiköiden mahdollisten sekaantumisten takia on kehitetty kansainvälinen yksikköjärjestelmä, jota käytetään myös [[Suomi|Suomessa]]. Yksikköjärjestelmää kutsutaan [[SI-järjestelmä]]ksi eli ''Système International d'Unités''. SI-järjestelmän ''perusyksiköt'' ovat pituuden yksikkö [[metri]], [[massa]]n yksikkö [[kilogramma]], [[aika|ajan]] yksikkö [[sekunti]], [[sähkövirta|sähkövirran]] yksikkö [[ampeeri]], [[lämpötila|absoluuttisen lämpötilan]] yksikkö [[kelvin]], [[ainemäärä]]n yksikkö [[mooli]] ja [[valovoima]]n yksikkö [[kandela]]. Muiden suureiden arvot voidaan ilmaista näistä perusyksiköistä johdetuilla ''johdannaisyksiköillä''. Johdannaisyksiköitä ovat muun muassa [[nopeus|nopeuden]] yksikkö <math>\frac {\rm{m}} {\rm{s}}</math> ja [[Voima (fysiikka)|voiman]] yksikkö <math>\frac {\rm{kg \cdot m}} {\rm{s}^2}</math>, jolla on sovinnaisnimi [[newton]].
''Lisäyksiköksi'' sanotaan yksikköjärjestelmän yksiköstä poikkeavaa, mutta käyttöön hyväksyttyä yksikköä. Lisäyksiköiden hyväksymiseen varsinaisten yksiköiden rinnalle on ollut myös vahvoja paineita historiassa pitkään jatkuneiden arkisten käytäntöjen takia. Esimerkiksi [[aika|ajan]] mittaaminen vain sekunneissa ja sen kerrannaisina olisi epäkäytännöllistä. Siten käytetäänkin myös ajan lisäyksiköitä [[minuutti]], [[tunti]] ja [[vuorokausi]].
=== Mailijärjestelmä ===
Joissain maissa, esimerkiksi [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], SI-järjestelmän pituusmittojen sijaan käytetään vanhaa [[brittiläinen yksikköjärjestelmä|brittiläistä järjestelmää]], jota nimitetään myös mailijärjestelmäksi.
*1 [[tuuma]] (Inch/in). [[Peukalo]]n mitta. 2,54 [[senttimetri]]ä
| |||